Onnellinen hevonen ja onnellinen ratsastaja

Tänään teimme Futuran kanssa ihan tavanomaisen treenin pellolla ilman satulaa. Ensin suitset päässä ja alkuverkat rennosti pidemmällä ohjalla. Isoja ympyröitä, siirtymisiä, laukannostoja ja muutamat väistöt. Sitten vähän ryhdikkäämpää menoa lyhyemmällä ohjalla, jonka jälkeen suitset pois ja vaihto kaulanaruun ja sillä vielä kaikki askellajit läpi. Nykyään ratsastuksen kaava on minulla usein tällainen. Joskus menen loppuun saakka suitsilla ja toisinaan aloitan ihan alusta lähtien kaulanarulla.

   

Futura oli tänään kuumuudesta huolimatta yllättävän energinen. Ratsastuksesta jäi hyvä mieli. Futura sai vielä totutella pellolla vihreään ruohoon puolisen tuntia ratsastuksen jälkeen ja siinä onnellisen hevoseni laiduntamista katsellessa minulle tuli ihan mielettömän hyvä olo. Ajattelin, että tällaisia meidän ratsastukset nykyään lähes poikkeuksetta ovat. Onnellisia ja rentoja.

Älkää häiriintykö siitä, että tarkennus meni metsään. Futura on niin hieno ja tosissaan, että halusin laittaa vähän epätarkempiakin kuvia esiin.

 

Selässä voi vain hymyillä suupielet korvissa, kun Futura tekee pyytämäni asiat rennosti, kyseenalaistamatta ja mielellään. Yhteistyö tuntuu saumattomalta. Tottakai aina joskus jokin asia saattaa olla pienen neuvottelun takana, mutta mitään kuumumista, hermostumista tai tappelua ei esiinny. Enää Futura ei ahdistu siirtymisissä ja ala tikittää kuin Singerin ompelukone. Enää käteni eivät tunnu irtoavan liitoksistaan kesken ratsastuksen. Enää ei tunnu vaikealta istua suorassa. Ero aikaisempaan on jotain aivan käsittämätöntä. Ja tämä kaikki vain siksi, ettei kuolaimia enää ole.

Tiedän, että joku varmaan menettää hermonsa, kun jaksan kertoilla blogissani kerta toisensa jälkeen tästä samasta asiasta, mutta teen sen silti. Kuolaimettomuus on kuitenkin selkeästi ollut suurena syynä siihen, miksi olen pystynyt kehittämään Futuran kanssa niin tiiviin ja ainutlaatuisen suhteen.

Alkusyksystä tulee neljä vuotta siitä, kun ostin LG Bridlet ja myin kaikki Futuran kuolaimet, eikä paluuta ole enää ollut – päin vastoin. Suitsetkin jäävät yhä useammin talliin ja ratsastan kaulanarulla. Ratsastus tuntuu selvästi tällä tavoin hyvältä niin minusta, kuin hevosestakin. Suorittaminen ja täydellisyyden tavoittelu on unohtunut. Nautin omassa kuplassa olosta, puskailusta ja siitä, että on vain minä ja Futura.

 

Ennen kuolaimettomiin vaihtamista ratsastuksesta oli tullut minulle suorittamista. Yritin suorittaa paremmin ja paremmin onnistumatta siinä. Yritin kestää kaikki nimettömien nettihuutelijoiden haukut ratsastustani koskien ja minulla oli suuri palo oppia paremmaksi, koska muiden mielestä en ollut riittävä. Kuolaimettomuuden kautta löysin oman tapani ratsastaa ja nykyään voin oikeasti keskittyä omaan ratsastukseeni ja pyrkiä mahdollisimman eleettömään vaikuttamiseen, kun kaikki energia ei mene hevosen kanssa tappeluun. Ratsastus on tuntunut viime vuosina hurjan ihanalta – ja paranee vain koko ajan!

Enää en koe tarvetta myöskään miellyttää muita samalla tavalla kuin ennen. Tärkeintä on, että itse tiedän tämän nykyisen tapamme harrastaa olevan minulle ja Futuralle kummallekin sopivampi, kuin mikään muu tapa on ollut koskaan aiemmin.

Tunneilla käyminen on oikeastaan jäänyt kokonaan. Jos tulee hyvä tilaisuus ja rahatilanne sen sallii, voin mennä tunnille silloin tällöin hakemaan hyviä vinkkejä sovellettavaksi. En kuitenkaan halua säännöllisesti kenenkään valmennettavaksi. Mieluumin poimin satunnaisesti saaduista opeista meille parhaiten sopivat toimintatavat ja suodatan pois kaiken muun.

Tietenkin minulla olisi vielä paljon opittavaa, mutta kun Futurakin on jo 18-vuotias, mitään isompia tavoitteita en enää sen kanssa aseta. Olen onnellinen juuri näin; rentona puskailijana ja minulle täydellisesti sopivan harrastehevosen omistajana. Uskon, että myös Futura on onnellinen juuri näin.

 

 

 

  • Mukava lukea teistä! Mulla on samanikäinen ruuna Pantteri ja mielessä on aloittaa harjoitukset kuolaimettomalla. Heppa ollut nyt mulla 6 vuotta ja mukavasti toimii. Kysymys: miten teillä alkoi kuolaimettomuuden harjoittelut?

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos, kiva kuulla! 🙂 On niin laaja kysymys, etten ala tässä vastaamaan, koska olen kirjoittanut siitä oikein postauksen (tai no kaksikin!) https://kaktujafutura.playsson.net/2017/04/kuolaimista-kuolaimettomuuteen-osa-1/ Sieltä vaan lueskelemaan ja jos jää kysyttävää, niin kommentoi sitten ihmeessä ja kysy tarkennusta! 🙂

  • Tosi hyvän näköistä menoa! Sun blogia on kiva lukea, aina tulee hyvä mieli 🙂 Harmikseni en ole ehtinyt seurata blogiasi enää niin aktiivisesti opiskelujen takia, mutta säännöllisin väliajoin käyn lukemassa väliinjääneet. Hyvää kesää sinulle ja Futuralle! 🙂

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos paljon ja kiva kuulla, että jaksat kiireistä huolimatta lukea blogiani 🙂

  • Hienoa te!:) sellasta kysyisin että voiko tolla LG bridlellä pitää hevonen tuntumalla? Vai onks sit “käsijarru” kokoajan päällä jos on tuntuma. Omalla hepalla välillä ollaan hömpötelty hackamorella mut alkanu pikkuhiljaa tuntumaan siltä et jonain päivänä en lyö enää sil rautaa suuhun, totutellaa rauhaksii:)

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Tottakai voi pitää tuntuman 🙂 LG bridlellä ratsastaessa tuntuman pitäminen tuntuu melko samalta kuin kuolaimillakin, tosin meillä erona on se, ettei toisessa päässä mukelleta ja vastustella 😀