Turpa luotiviivalle vai ei?

En ole ikinä kuulunut niihin ratsastajiin, jotka tavoittelevat sitä, että hevosen turpa pysyy säntillisesti nimenomaan luotiviivalla. Mielestäni hevosta tulisi ratsastaa erilaisissa muodoissa – antaa välillä venyttää kunnolla eteen alas ja välillä taas vaatia ryhdikkäämpää muotoa ja aktiivisempaa työskentelyä. Tavoitteeni ja näkemykseni optimaalisen muodon suhteen ovat kuitenkin hurjasti muuttuneet sen jälkeen, kun siirryin Futuran kanssa kokonaan kuolaimettomaan ratsastukseen.

Kun käytin vielä Futuralla kuolaimia, se vastusteli huomattavan paljon ohjasapuja ja oli ratsastaessa mukavimmillaan kulkiessaan hieman (tai joskus aika paljonkin) kuolaimen takana. Rullaamista tapahtui suunnilleen saman verran riippumatta siitä, mikä kuolain meillä oli käytössä. Käytin yleensä esteillä Kimblewickiä ja sileällä kolmipalaa. Kimblewickin kanssa Futura tuntui olevan jopa tyytyväisempi, vaikka yleisesti kolmipalaa pidetään pehmeänä kuolaimena. Toki se voi johtua myös siitä, että Kimblewickiä käytin meksikolaisen turpahihnan kanssa ja kolmipalalla ratsastaessa käytössä oli yleensä alaturpahihna, joka vaikeuttaa enemmän hevosen hengitystä. Suun aukomista alaturpis ei Futuralla estänyt, kuten alempana olevista kuvistakin huomaa.

 

Kuva on vain sekunnin sadasosan aikana tapahtuneista asioista kertova dokumentti, mutta voin kertoa, ettei näitä kuvia kaula rullalla olevasta Futurasta ollut vaikea etsiä, kun kävin läpi kansioita niiltä ajoilta, kun käytimme vielä kuolaimia. Melko paljon löytyi myös sellaisia kuvia, joissa Futura näytti liikkuvan hyvin ja käyttävän aktiivisesti takaosaansa, mutta yleensä kaula oli siitä huolimatta rullalla. Kaula oli usein rullalla myös niissä kuvissa, joissa myötäsin selkeästi ohjasta. Pelkkä kuolaimen suussa pitäminen sai siis Futuran rullaamaan riippumatta siitä, oliko minulla ohjat tiiviisti käsissäni vai ei.

Ajattelin aina, ettei hevonen tietenkään voi etenkään koulutusvaiheessa jaksaa kulkea koko ajan ryhdikkäänä, mikä onkin sinänsä ihan totta. Futuraa oli kuitenkin ratsastettu siinä vaiheessa jo vuosia ja kyllä se varmasti olisi kyennyt ryhdikkäämpään liikkumiseen, jos sen olo olisi muuten ollut miellyttävä.

Alla olevassa kuvassa hymyilen. Muistan, että Futura tuntui tuolloin aivan superhyvältä ja kevyeltä ratsastaessa. Keveys tuli kuitenkin siitä, että Futura oli kuolaimen takana. Olihan se tasainen ja liikkui muuten mukavasti. Vaikka olen vertailun vuoksi piirtänyt näihin kuviin luotiviivat, en missään tapauksessa ole sitä mieltä, että se olisi ainoa asia, jota hevosen liikkumisessa tulisi tarkastella. Hevonen voi ilman muuta liikkua hyvin ja aktiivisesti sekä tuntua miellyttävältä ratsastaa, vaikkei turpa olisikaan luotiviivalla.

Tässä on taas vertailukohteena kuva ensimmäiseltä kerralta, kun ratsastin Futuralla LG Bridlellä. Silloin se tuntui jopa painavan kädelle, mutta ratsastuksen jälkeen kuvia ja videoita katsoessani huomasin, että Futura liikkuikin juuri siten, kuin olin vuosikausia yrittänyt saada sitä liikkumaan. Se oli aina vain paennut kuolainta ja tuntunut siksi kevyeltä. Kun se vihdoin tukeutui ohjaan ja liikkui rehellisesti, se tuntuikin kädelle raskaalta.

Yllä olevassa kuvassa on kuolainkuvaksi harvinaisen ryhdikäs otos. Kuvassa Futura ei kuitenkaan ole muuten kovin rennon oloinen. Monenlaisia kuvia siis löytyy niin kuolainten kanssa kuin ilmankin, mutta on selvää, että ilman kuolaimia Futura liikkuu pääosin huomattavan paljon ryhdikkäämmin ja rennommin, kuin kuolainten kanssa.

Nykyään pyrin itse ratsastuksessani siihen, että turpa saisi olla ennemmin luotiviivan edessä, kuin sen takana. Pidän siis luotiviivaa omassa ratsastuksessani yhtenä monesta mittarista, jota on ihan hyvä tarkastella. Tavoitteeni ei siis ole se, että Futura liikkuisi nimenomaan turpa luotiviivalla, vaan ennemmin hieman luotiviivan edessä. Syynä tähän muutokseen on se, että itse koen Futuran olevan ratsastaessa rennoimmillaan ja vastaanottavaisimmillaan silloin, kun muoto saa olla melko avoin.

Yllä olevassa kuvassa Futura liikkuu vähän syvemmässä muodossa, kuin kuolaimettomilla suitsilla tavallisesti. Hangessa ratsastus on raskaampaa ja silloin pieni rullaaminenkin on mielestäni ihan ymmärrettävää. Tämä kuva on otettu alkutalvesta, joten voimaa hangessa liikkumiseen ei vielä kovin paljoa ollut. Hevosen liikkumiseen vaikuttaa siis suitsituksen ja ratsastuksen lisäksi myös pohjan kunto ja raskaus, hevosen oma lihaskunto ja rakenne, satulan sopivuus, jne. Itse pystyn Futuraa 9 vuotta ratsastaneena arvioimaan aika hyvin, missä vaiheessa sen ratsastettavuus on parantunut ja ryhdikkyys lisääntynyt. Meillä ratkaisu oli kuolaimettomuus ja positiviiset vaikutukset näkyivät jo ensimmäisestä LG Bridlen käyttökerrasta lähtien.

Itse arvioin aina päiväkohtaisesti, millaista muotoa Futuralta voi vaatia. Jos pohja on raskas, en vaadi ryhdikkyyttä ainakaan pitkiä aikoja, vaan saatan ratsastaa pelkästään rennosti eteen alas. Jos pohja on hyvä ja Futuralla on sopiva energiataso, saatan vaatia tehokasta ja ryhdikästä työskentelyä lähes koko ratsastuskerran ajan alku- ja loppuverryttelyä lukuunottamatta. Nyt kesällä kuumilla ja painostavilla ilmoilla pyrin myös pitämään ratsastuksen kevyenä ja rentona. En suunnittele Futuralle etukäteen viikko-ohjelmaa, vaan tunnustelen joka päivä millainen sen vireystaso on ja kuinka motivoitunut se on.

Kaulanarulla Futura liikkuu nykyään jopa yllättävän ryhdikkäänä. Aiemmin se hakeutui suoraan hyvin matalaan muotoon ja kulki turpa maata viistäen. Nykyään Futura oikeasti työskentelee ja jopa taipuu ympyröillä melko hyvin. Myös ilman kaulanarua ja suitsia Futura hakeutuu ajoittain pyöreämpään muotoon. Futura on ehdottomasti rennoimmillaan silloin, kun päässä ei ole mitään. Haluan kuitenkin välillä ratsastaa suitsilla, koska silloin saan Futuran työskentelemään aktiivisemmin. Kaulanarunkin kanssa tulee kuitenkin koko ajan edistystä.

Minulle on nykyään ratsastuksessa tärkeää se, että Futura saa edes parina päivänä viikossa hakeutua ihan itse sellaiseen muotoon, kuin se kokee itselleen mukavaksi. Tämä toteutuu kaulanarulla ratsastaessa hyvin. Olen myös kokeillut ratsastaa ensin kaulanarulla alkuverryttelyt ja sitten vaihtaa lopuksi suitsiin, jolloin Futura on aina huomattavan paljon helpompi ja mukavampi ratsastaa, kuin normaalisti suitsilla.

Tietysti hevosen optimaaliseen kouluratsastusmuotoon kuuluu muutakin, kuin turvan asettuminen luotiviivan suuntaisesti. Niskan pitäisi olla kaulan korkein kohta ja diagonaalisten jalkaparien liikkua samansuuntaisesti. Näin on meilläkin useimmissa kuolaimettomissa kuvissa. Minulle tärkein mittapuu onnistuneeseen ratsastukseen on kuitenkin aina hevosen rentous. Se on ollut minulle tärkeintä ratsastuksessa jo vuosia, muttei ole aina valitettavasti toteutunut. Jo kuolaimia käyttäessäni ajattelin Futuran usein olevan rento, mutta kuolaimettomiin vaihdon jälkeen olemme saavuttaneet rentoudessa ja yhteistyössä ihan uusia ulottuvuuksia.

Olen iloinen, että olen löytänyt minulle ja Futuralle sopivan tavan harrastaa. Kuolaimettomat suitsetkaan eivät ole mikään oikotie onneen. Niiden tulee olla oikein sovitetut ja hyvin istuvat, jotta ne ovat miellyttävät hevoselle. Futura on hiljattain saanut uudet suitset mittatilaustyönä valjassepältä ja niistäkin on tulossa tarkempaa kertomusta blogissa myöhemmin, kunhan jokainen suitsien osa saadaan hiottua täysin sopivaksi.

Huomaatteko te eron Futuran liikkumisessa? Haluaisitteko oman ratsunne kulkevan mieluiten luotiviivalla, vai sen edessä tai takana?

  • Itse kamppailen hieman saman asian kanssa välillä ratsuni kanssa. Kyseessä on kans lv-ruuna, 17v. Painautuu herkästi kuolaimen alle, välillä jopa ihan pitkillä ohjilla. Ja ongelmahan ei varsinaisesti ole se luotiviiva, vaan enemminkin se, että siinä vaiheessa ku karkaa kuolaimen alle, myös takaosa kaatoaa.Tästä syystä olen yrittänyt välillä myös saada pollen kulkemaan luotiviivan edessä, ’turpa pystytssä’, josta lähdetään sit ratsastaa takaa eteen. Tän hyödyn huomaan siinä, että rentoutuminen alkaa nousta ja takapään toimimisen lisäksi turpa alkaa lähennellä rehellisemmin luotiviivan suuntaan.
    Nyt on ollut parin viikon tauko enimmäkseen vuokrapollen liikuttamisesta, saapi nähdä mitä ens kerta tuo tullessaan..

    Hyvin olen myös huomannut miten suuri merkitys sillä omalla asennolla on siellä selässä, ja jos oma paino on liian edessä, myös hevonen painuu helpommin rullalle.

    hummahetki.blogspot.fi

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Joo, monesti se menee juuri niin, että kun turpa painuu luotiviivan alle, hevonen luistaa myös takaosan työskentelystä. Varmasti (tai toivottavasti) yleensä opetetaankin ratsastamaan takaa eteen. Itsekin yritän ratsastaa Futuraa ensin eteen välittämättä pään asennosta, jos tuntuu siltä, ettei takaosa ole mukana. Kinnerpattien takia Futura on vähän jäykkä takaa usein ratsastuksen aluksi, vaikka kulkisikin muuten ihan hyvän näköisessä muodossa. Silloin teen vain pidemmät alkuverryttelyt ja yritän jumppailla hyvin, niin takaosakin lähtee paremmin mukaan. 🙂

  • tosi kivoja kuvia ja kehitystä on selvästi tapahtunut! teille sopii ”härvelitön” työnteko loistavasti ja futura näyttää paljon kivemmalle nykyään, kuin kuolaimen kanssa. Jatkaa ihmeessä samaan malliin 🙂

    mua tosin jäi vähän häiritsemään, miten puhuttiin vain luotiviivasta ja pään asennosta, kun tähän hommaan liittyy paljon muutakin. Hevosen pää voi olla luotiviivalla ja jotkut hevoset jopa hakeutuvat sinne itsekseen, mutta pelkkä luotiviiva tai pään/kaulan asento ei riitä kertomaan, käyttääkö hevonen itseään oikeanlaisesti ja siksi niihin ei pitäisi liiaksiin kiinnittää huomiota. Itse siis pidän tärkeämpänä sitä, että hevonen lähtee liikkumaan takaa kunnolla (liike suuntautuu takaa kohti etuosaa) ja siihen päälle lähden rakentamaan sitä muottia, missä haluan hevosen kulkevan. Tykkään ratsastaa hevosta siellä luotiviivan yläpuolella (jopa suoralla kaulalla) ja antaa sen laskeutua työnteon ohessa sieltä itsekseen.

    mukavaa alkusyksyä teille molemmille!

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos 🙂 Kyllähän minä tekstissä mainitsinkin, että oikeanlainen liikkuminen on paljon muutakin kuin sitä, missä kohtaa hevosen turpa on. Asia on kuitenkin niin laaja, että tästä postauksesta olisi tullut turhan sekava, jos en olisi valinnut yhtä asiaa, jolla on helppo kuvien kautta havainnollistaa muutos. Joku toinen kerta voi sitten paneutua postauksessa johonkin toiseen yksityiskohtaan. Kuten tekstissäkin kerroin, optimaalinen muoto riippuu myös mm. hevosen rakenteesta lihaskunnon ja koulutustason lisäksi. Jotkut hevoset eivät vain kykene liikkumaan turpa luotiviivalla esim. pään ja kaulan liittymäkohdan ahtauden vuoksi.

  • Todella kiva postaus! Kuvat havainnollistavat loistavasti kuolaimien ja kuolaimettomuuden eroja Futurassa.

    Minäkin olen viimeaikoina miettinyt paljon sitä, miten sen hevosen pään saa sinne luotiviivalle. Olin jopa yhden kerran melkein laittamassa piuhoja hevoselle, hyi minä! Olen kuitenkin nyt tullut siihen lopputulokseen, että vuokrahevostani Platiniumia ei kannata pakottaa minnekään muottiin, sillä se vastustelee sitä todella paljon. Lisäksi tajusin, että olen vuokrannut Platiniumia vasta hieman yli vuoden, enkä voi odottaa tuoreelta ex-ravurilta, joka oli lomaillut sairastumisen vuoksi yli puoli vuotta ennen kuin rupesin sitä työstämään, hienoa muotoa ja täydellistä ryhdikkyyttä. Varsinkin kun aloin heräämään vasta viime talvena siitä sokeudesta, että kuolaimet ovat ainoat vaihtoehdot. Sinä ja Futura olette inspiroineet todella paljon ja innostaneet minua jopa aloittamaan kaulanaruilun, jossa olemmekin jo edenneet siihen, että voin ottaa suitset pois Platiniumilta ja ravailla kentällä ympyröitä. Tällä hetkellä tunnen, että olemme Platinan kanssa löytäneet oikeat varusteet; kentällä kukkahackamore tai kaulanaru(ei vielä laukassa) ja maastossa kolmipala. Maastossa on kuolain ihan sen takia, että siellä Platina innostuu todella paljon, ja se toikin minut yhden kerran tallille kiitolaukalla kun laitoin sille kuolaimettomat maastoon. Kolmipalalla se kuitenkin pysyy jopa raviradalla käsissä pelkillä pikkurilleillä ja on rento.

    Tällä kommentilla halusin vain kiittää siitä, että kirjoitat tätä mahtavaa blogia ja inspiroit jatkamaan hevosen täydellisen rentouden ja tyytyväisyyden etsimistä, Kiitos ❤️

    Yt. Ida, http://www.tuhattasataa.blogspot.fi

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos kivasta kommentista ja ihana kuulla, että olet saanut inspiraatiota blogistani. 🙂 Tosiaan koulutus ravurista ratsuksi on pitkä projekti, eikä peräänanto löydy hetkessä. Hienoa, että olet löytänyt teille sopivat varusteet ja kaulanaruilukin onnistuu jo. Tsemppiä jatkoon 💜

  • Kuolaimettomuuteen vaihtaminen teidän kohalla on kyllä vaikuttanut. Futura näyttää niin kivan rennolta ja pirteältä noissa kuolaimettomissa/kaulanaruilukuvissa. Hyvä te! 🙂

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiva kuulla, että eron huomaa! 🙂 Kiitos kivasta kommentista! 🙂

  • Hyvä teksti ja hyvät havainnollistavat kuvat!
    Tärkeimpinä asioina pidän rentoa hevosta, turpa luotiviivalla tai sen yli, tietysti välillä hetkittäin saa olla alikin, mutta mielummin yli luotiviivan sekä reipasta liikkumista! 🙂

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos, kiva kuulla! 🙂 Minulla on ihan samat prioriteetit ratsastuksessa. Ja juuri tuo, että ei se niin turhan tarkkaa ole, missä turpa on, kunhan ei rullaa tai katso yläkautta silmiin ja on tasainen ratsastaa. Se tasaisuus, aktiivisuus ja rentous tekee ratsastuksesta mukavaa, olipa hevonen sitten luotiviivalla tai vähän sen edessä tai takana. 🙂

  • mahtavia vertauskuvia, onpa huikea muutos! futuran ryhti on parantunut aivan älyttömästi verrattuna entiseen, hyvä te! 🙂

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos paljon! 🙂 Kiva kuulla, että onnistuin mielestäsi valitsemaan selkeät kuvatkin! 🙂