Täytyy sanoa, että nyt on kyllä ollut niin stressaavat pari päivää, että olen aivan rättiväsynyt. Viime yönä Futuran tilannetta panikoidessa nukuin kokonaiset kaksi tuntia, vaikka hereillä ollessani olen ollut päällisin puolin hyvin rauhallinen. Futura sai sunnuntaina aloittaa Metacam-kuurin ja eläinlääkärin määräyksenä oli liikuttaa päivittäin niin normaalisti, kuin suinkin mahdollista. Aluksi kipulääke auttoi, mutta kun olin parina päivänä ratsastanut Futuran kevyesti läpi kaikissa askellajeissa, kolmantena päivänä se ei halunnut enää liikkua kovin mielellään edes käynnissä ja oli yht’äkkiä selvästi epäpuhdas myös vasemmasta takajalastaan. Säikähdin tottakai, koska onhan se aika hälyttävää, että kipulääkekuurilla oleva hevonen osoittaa selvää kipua. Päätin, etten todellakaan väkisin yritä ratsastaa kipeää hevosta ja parin ravipätkän jälkeen lopetin ratsastuksen. Selästä käsin sain Futuran kyllä ravaamaan, mutta koko ajan se olisi halunnut pysähtyä. Jatkoin kevyttä liikutusta ja jumppailua maasta käsin. Kokeilin vielä ravuuttaa Futuraa irtona, mutta se suostui ravaamaan hädintuskin pari askelta.
Ei muuta kuin puhelin käteen ja soittokierrokselle. Aiemmin Futuraa tutkinut eläinlääkäri neuvoi varaamaan aikaa klinikalta ja suositteli jalkojen kuvauttamista, vaikkei alun perin sitä tarpeellisena pitänytkään. Kävi mieletön tuuri, sillä ystäväni Milla oli juuri tänään kuskaamassa hevostaan uudelle tallille ja hänellä oli jo valmiiksi traileri koko päiväksi vuokrattuna. Soitin sitten Viikkiin, selitin tilanteen ja kuin ihmeen kaupalla Futuralle löytyi aika ontumatutkimukseen! Aikataulumme oli supertiukka, kun Millan piti ensin kuskata oma hevosensa Tuusulaan, purkaa muuttokuorma ja tulla sitten hakemaan meitä Sipoosta, josta piti puolessa tunnissa ehtiä Viikkiin. Koko muuttorumbaan ja klinikalle ehtimiseen oli noin kolme tuntia aikaa. Koska Milla on supernainen, ehdimme kuin ehdimmekin klinikalle – tosin seitsemän minuuttia myöhässä, mutta onneksi se ei haitannut. Ei voi muuta kuin todeta, että tuollainen ystävä pitäisi olla jokaisella! <3
Klinikkareissu karvaturrin kanssa meni hyvin. Futura käveli koppiin ykkösellä, matkusti nätisti ja ontumatutkimuksessa päättikin yllättäen liikkua paremmin kuin moneen viikkoon. Vähän jännitin, miten Futura liikkuu ilman kenkiä Viikin hevossairaalan asfalttipihalla, mutta sehän liiteli niin komeaa ravia, että eläinlääkäreiltä loksahti suut auki. Kuulemma oli oikein upea liike ja kovin symmetrinen lihaksisto lähes 19-vuotiaaksi hevoseksi. Jouduin suurin piirtein vannottamaan, että kyllä tuo sama hevonen oli kovasti epäpuhdas ja haluton vielä eilen!
Taivutuskokeissakaan ei näkynyt suurempia reaktioita etenkään viime viikon reaktioihin verrattuna. Eläinlääkäri ei paikantanut mitään kohtaa, jota olisi kannattanut puuduttaa ja katsoa vaikuttaako se liikkumiseen – niin hyvin Futura liikkui. Se on aiemminkin skarpannut eläinlääkärin läsnäollessa. Selvästikin tahtoo vielä elää, kun yrittää kaikkensa saadakseen terveen paperit! 😉
Kengittäjä ja eläinlääkäri tutkivat vielä Futuran kaviot, vaikkei se arkonutkaan niitä liikkeessä edes kovalla pinnalla ravatessa. Kaviot olivat kuulemma hyvän malliset ja hyväkuntoisen näköiset sekä jalka-asennot täysin kelvolliset, mutta anturat olivat turhan pehmeät ja Futuralle suositeltiinkin kengitystä ja pohjallisia talveksi. Se ei aiheuta suurempia muutoksia suunnitelmiin, sillä olin muutenkin ajatellut laittaa sille talveksi hokkikengät.
En usko, että ongelma voi olla pelkästään kavioissa, sillä rasitus on pahentanut oireita niin selkeästi ja aiemmin kavioita arkoessaan Futura on näyttänyt sen huomattavasti selkeämmin. Melkein jo säikähdin, jääkö ontuma kokonaan mysteeriksi, mutta onneksi saatiin kuvattua vielä etujalat. Selvisi juuri se, mitä pelkäsinkin, eli vasemmassa jalassa oli vähän nivelrikkoa. Eläinlääkärin mukaan se ei ole todennäköisesti nyt aktiivisesti etenevää sorttia, mutta jos oireilu jatkuu vielä kengityksen jälkeen tai palaa jossain vaiheessa takaisin, tietää ainakin sitten enempiä tutkimatta, että hyvin todennäköisesti nivelrikko on alkanut vaivaamaan.
Anturat olivat myös röntgenkuvien mukaan sen verran ohuet, että kengityskortti kannattaa kuitenkin katsoa. Voi hyvinkin olla, että oireet lievittyvät, kun saadaan kengät ja pohjalliset jalkaan. Jos oireilu kuitenkin jatkuu, voin sitten rauhallisin mielin varata vaikka suoraan lopetusajan. Nivelrikon takia en aio alkaa piikittämään, koska kuitenkin kyseessä on iäkäs hevonen ja todennäköisesti nivelrikko etenee joka tapauksessa. On tietenkin myös mahdollista, että vaiva korjaantuu kengityksellä ja kevennetyllä liikunnalla, mutta en halua nyt liikaa tuudittautua siihen mahdollisuuteen. On myös mahdollista, että huomenna minulla on tallissa käytännöllisesti katsoen jalaton hevonen, joka ei koe enää tarvetta tsempata, koska eläinlääkäriä ei ole näköpiirissä.
Olen oikeastaan yllättynyt ja jopa helpottunut, ettei Futuralle suositeltu minkäänlaista piikitystä. Maalaisjärkinen eläinlääkäri totesi suorin sanoin, että jos en halua päästä rahoistani, ei kannata alkaa tässä tilanteessa Futuraa piikittelemään ja että se onkin usein enemmän omistajan pään, kuin hevosen vammojen hoitoa. Olen varma, että joku on saanut piikityksistä avun, mutta kaikki on niin kovin yksilöllistä ja itse koen, että piikityksen jälkeinen karsinalepo ja pitkä kävelytysjakso olisi Futuralle liian stressaavaa ja myös kinnerpattien kannalta huono vaihtoehto. Kipulääkekuurin jatkamistakaan eläinlääkäri ei nyt suositellut, mutta jos nyt Futura onkin yht’äkkiä jalaton, on minulla onneksi vielä muutamaksi päiväksi kipulääkettä jäljellä.
Nyt on todella helpottunut olo ja selvät sävelet, kuinka tästä jatketaan. Todennäköisesti maanantaina Futura saa kengät ja pohjalliset jalkaansa. Sitä ennen liikuttelen kevyesti lähinnä maasta käsin, ellei Futura osoita yllättäen selkeää toipumista. Kengityksen jälkeen palataan varovasti hieman aikaisempaa kevyempään liikutukseen ja tunnustellaan, millaista käyttöä Futura kestää. Jos ontuminen ja epämääräisyys jatkuu, nivelrikko on hyvin todennäköisesti syyllinen ja mielestäni silloin on Futuran aika lähteä. Vielä tänään se ei ollut ja Futura sen minulle selvästi näytti. Vielä saamme jatkaa yhdessä ja aion pitää parhaani mukaan huolen siitä, että Futura saa mahdollisimman onnellisen loppuelämän. Tänään kotona avasimme kuoharipullon ja nostimme maljan, koska Futura saa vielä elää. <3
Loppuun vielä video meidän maastakäsittelystä. Tätä tullaan varmasti tekemään nyt päivittäin ennen kuin kengät saadaan jalkaan.
Moi, Kaktu! Hoidan ja liikutan kolme kertaa viikossa tuoretta (eläköityi radalta 2015) ex-ravuria ja haluaisin siitä kovasti mukavaa harrastusheppaa. Olen lukenut paljon mutta en tiedä mitä sille tehdä. Omistajalla ei ole aikaa sitä kouluttaa eikä halua palkata kouluttajaa, vaan toivoo että ‘kouliintuu’ minun seurassa. Hevonen itse on oikein mukava persoona, hoidettaessa oikea enkeli ja ratsunakaan ei -tahallaan- tekisi pahaa kärpäsellekään. Kuitenkin pohjetta juoksee armotta karkuun ja jarrut ei aina ihan toimi (yleensä viiveellä). Maastossa mennään hullua kiitoravia heti tilaisuuden tullen kunnes muistaa että ratsastajakin löytyy selästä ja yrittää pidättää. Herkät suupielet, joten pehmeät kuolaimet. Olisiko mitään vinkkejä millä pääsee alkuun? Laukkaa en ala vielä edes haaveilla opettavani, haluan ensin muut askellajit ja tahdin kuntoon. Olen kokenut ratsastaja, mutta tämä on ensimmäinen ravuri-tuttavuus. En haluaisi vaan luovuttaa, kun tiedän että raukka seisoo muuten tallissa, kun kukaan muu ei uskalla sitä liikuttaa vauhdin takia.
(Repost, kommentoin epähuomiossa ensin vanhempaan postaukseen)
Kannattaa lukea Ravurista Ratsuksi -välilehti blogistani. (linkki yläreunassa) Siellä on pitkän kaavan mukaan kerrottu, miten Futuran kanssa etenimme. Ei pysty tiivistämään yhteen kommenttiin ja kun näitä kyselyitä tulee paljon, ohjaan kyselijät “valmiiseen pöytään” 😀
Jos sen luettuasi jää vielä kysyttävää, laita uutta kommenttia tai sähköpostia kaktu@hotmail.com 🙂
Kannattaa ihmeessä kokeilla dubloja eteen, pehmentää iskua ja joustaa mukavasti. Näihinkin saa hokit kiinni ja vaikutus muuten lähes sama kuin pohjallisilla 🙂
Laitetaan nyt ainakin alkuun siten, kuin eläinlääkäri määräsi ja katsotaan miten auttaa 🙂
Hyvä että kuvautit.Hieman erikoinen mielipide oli Ellilläsi kuvauksen suhteen.kaikki kengättömät kannattaisi kuvauttaa juuri tuosta syystä.kaikki kun vaikuttaa kaikkeen, aivan hyvin on voinut etuset kipeyttää takajalat. Kivennäisten saanti kannattaa tarkistaa että on kunnossa- voi epätasapainossa mm.aiheuttaa minkä tahansa jalan mystistä ontumista.
Ilmeisesti sen takia ell ei heti suositellut jalkojen kuvauttamista, että kyse olisi voinut olla ihan vaan niveltulehduksesta, joka ei edes näy kuvissa. Mutta kun ei kipulääkekuuri auttanut ja liikunta pahensi selvästi tilannetta, samalta eläinlääkäriasemalta ohjeistettiin kyllä sen jälkeen kuvauttamaan (eli parin päivän päästä!). Mun mielestä kyllä ihan normaalia ja fiksua toimintaa eläinlääkäriltä, ettei heti passiteta kuvattavaksi, vaan seurataan ensin meneekö vaiva ohi kotikonstein.
Kivennäisten saanti pitäisi kyllä olla kunnossa. Mä uskon, että tässä tilanteessa ongelma on todennäköisesti sekä nivelissä, että ohuissa anturoissa, muuta ei ole nyt syytä epäillä. Liikkuminen on mennyt nyt vähän paremmaksi, kun olen liikuttanut tosi kevyesti ja vain maasta käsin.
Futura yllättää! ?
Toivotaan että kengitys auttaa ja saatte nauttia toisistanne mahdollisimman pitkään. Tuota maastakäsittelyä katsoi iloiten. Hienoa oli myös se, että sait selvyyden oireiluun ja samalla myös maanläheisiä neuvoja ammattilaisilta. Voin vain kuvitella mikä helpotus tuo oli.
Futura on onnekas kun on saanut sinut omistajakseen. Huolehdit rakkaudella Futusta, ja hänen parastaan ajatellen.
Aurinkoista viikonloppua!
Maarit L. ?
Kiitos ihanasta kommentista 🙂 Mulle Futuran piristyminen klinikalla ei ollut kovinkaan yllättävä – on nimittäin käynyt aiemminkin! Kotona se oli taas seuraavana päivänä ep, nyt vähitellen mennyt hieman paremmaksi, kun olen liikuttanut vain maasta käsin. 🙂 Toivotaan, että kengitys auttaa, mutta itse uskon, että myös nivelrikko vaivaa yhtä lailla. Saa nähdä!
Ei vitsi toi maastakäsittelyvideo – näytätte yhessä ihan uskomattomilta!
Ja toivottavasti kaikki asia menee hyvin, suuntaan jos toiseen
Voi kiitos ❤ Futura kyllä toimii parhaimmillaan maasta käsin melkein ajatuksen voimalla. 🙂
Hyvä,että ajattelet oikeasti hevosen parasta ja annat sen elää “normaalia elämää” ilman mitään piikityksiä etkä pistä tiliä konkurssiin hoitojen takia. Miun mielestä on järkevämpi antaa sitten hevosen lähteä kun sen aika oikeasti on eikä pitää sitä henki kaupalla elossa ja antaa sen kärsiä siitä sitten:)
Ihanaa että Futura on saanut tuollaisen omistajan♥ toivottavaati se pysyy kunnossa!♥
Kiitos! 🙂 Kyllä jossain tilanteessa piikitys voi olla hyväkin juttu, mutta itse annan mieluumin vanhan hevosen vanheta, enkä halua stressata liikkumishaluista toveria pitkillä kävelytyslomilla. Ja toki mietin myös omaa rahatilannetta suhteessa piikiityksen hyötyyn nähden. Jos Futura saisi piikityksestä vaikka pari elinvuotta lisää, silti minusta ei ole sen arvoista elää vuodesta toiseen itse veloissa. Viime vuosi oli minulle tosi vaikea rahallisesti ja nyt asiat ovat taas kunnossa, mutta yrittäjänä joudun itse maksamaan eläkevakuutuksen ja maksamaan verot ym. ihan itse, kukaan ei niitä suoraan palkasta vie. Pitää siis olla vastuullisempi kuin tavallisena työntekijänä ja raha-asiat on syytä hoitaa kunnolla. 🙂 Olisi kuitenkin ihanaa, jos Futura pysyisi vielä terveenä, mutta ei auta muu kuin katsoa rauhassa mitä tapahtuu <3
Toivotaan, että kengitys tosiaan auttaisi vaivoihin eikä Futuran aika vielä olisi. 🙂
On muuten jännä huomata, miten olet tämänkin asian suhteen muuttunut viime vuosina. Muistan vielä muutama vuosi sitten, kun Futuran menettäminen olisi vienyt pohjan elämältäsi. Vaikka Futura on edelleen sinulle tärkeä, olet selkeästi saanut elämääsi myös muita iloa tuovia aiheita, jolloin onnellisuutesi ei olekaan enää pelkästään hevosen varassa. Hevosettomuus tarjoaisi jopa mahdollisuuden kokea sellaista, mihin et ole aiemmin pystynyt. Toivottavasti kuitenkaan sen aika ei ole vielä, vaan saat vielä nauttia hevosestasi. 🙂
Haha, olen itse huomannut aivan saman! 😀 Futura on ollut minulle aikoinaan suorastaan pelastava enkeli. Sen ostaessani olin melko yksinäinen, kun olin itse palannut pohjanmaalta opiskelemasta ja joutunut jättämään kaverit sinne. Pääkaupunkiseudulla olevat kaverit olivat sitä vastoin lähteneet kauemmas opiskelemaan siinä vaiheessa, kun palasin takaisin. Jouduin siis rakentamaan kaveripiirin ihan uudestaan. Erosin myös ensimmäisestä poikaystävästäni pian Futuran ostamisen jälkeen ja Futurasta tuli elämäni tärkein asia. Oikeastaan löysin ihan uudenlaista iloa elämääni vasta kolme vuotta sitten, kun löysin nykyisen puolisoni ja työkuvioni lähtivät hiljalleen muuttumaan siinä samalla. Sitä ennen Futura oli ehdoton keskipiste elämässäni. Edelleen se on minulle tärkeintä maailmassa, mutta muitakin yhtä tärkeitä asioita on tullut elämääni ja se on kyllä mahtavaa! 🙂
Meidän ponille sattui kuin ihmeen kaupalla yllätysparantumisen kaksi vuotta sitten (vaikka tässä tilanteessa vamma oli jänteessä). Poni oli pari päivää niin kipeä että olimme jo valmiita luopumaan rakkaasta ponistamme. Päätimme pitää se laitumella kesän loppuun asti, ja kun syksy koitti poni oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olen nyt kaksi vuotta voinut ratsastaa, jopa vähän valmentautua, mutta useimiten mennään maastoon. Niinä päivinä kun jalka vähän vaivaa, kävellään ja kävellään. Parhaillamme kävelemme 8km-lenkeillä ympäri kylää, ja voi että kuinka poni nauttii meidän kävelyhektistämme! Kohta poni on jo 22-vuotias, ja tiedän että luopumispäivä koittaa joskus tulevaisuudessa. Mutta nyt nautitaan meidän suhteestamme, meidän uudesta sadeloimesta ja siitä että ponilla on hyvä olla 🙂
Kiva kuulla, että ponisi jännevamma parani! 🙂 Futuralla haastetta aiheuttaa nyt se, kun kinnerpattien takia pitäisi liikuttaa, mutta tällä hetkellä ei selvästikään kestä rasitusta. Pidemmän päälle tällainen tilanne ei tule toimimaan, mutta toivotaan, että kengät ja pohjalliset helpottaisivat tilannetta edes vähän.
Osaat ajatella todella kypsästi Futuran kannalta! Ihailtavaa. Tsemppejä teille ja toivotaan parasta <3
Kiitos! <3
Hyviä uutisia :)! Ja mukava pieni videopätkä yhteishetkestä! Onko muita pieniä pätkiä just siitä maastakäsittelystä? On niin kiva nähdä kun muutkin “kävelee yhdessä” eri tavalla kentällä, ja millä tavalla sitä voisi muokata. Mukavaa jatkoa! 🙂
Kiitos! 🙂 Kyllä niitä videoita löytyy ja voi olla, että lähiaikoina tulee kuvattua lisääkin, kun todennäköisesti ihan maasta käsin liikuttelen Futuraa ainakin koko loppuviikon ja mahdollisesti pidempäänkin, jos tilanne sitä vaatii.
Meidän ponilla oli nivelrikkoa molemmissa etusissa, ja se alkoikin oireilemaan ensimmäisen kerran vasta 18-19-vuotiaana. Kengitys ja pohjalliset auttoivat meillä. Liikutettiin edelleen lähes päivittäin, mutta reilusti kevyemmin. Saatiin viisi vuotta lisää yhteistä taivalta ja päästettiin 24v poni kesällä vihreämmille laitumille kun jalkaoreilut alkoi uudestaan.
Kiva kuulla, että teillä pohjalliset auttoivat! Itse jännitän sitä, tuleeko helpommin sädemätää – etenkin kun tarhat ovat meidän tallilla tällä hetkellä tosi mutaiset.Täytyy kuitenkin ehdottomasti kokeilla onko kengityksestä apua, koska se on kuitenkin tosi yksinkertaista testata.
Ihanaa ettei Futuran tarvinnut vielä laukata taivaslaitumille! Toivottavasti hän pysyisi vielä terveenä, mutta kuten itsekin totesit, iäkäshän hän on. Mutta kaikkea hyvää ja jaksamista teille <3
Kiitos paljon <3 🙂