Paloja arjesta

Julkaisen blogissani melko harvoin puhelinkuvia, sillä pidän enemmän isoista ja laadukkaista kuvista. Puhelimellani ei mitään erikoisen upeita otoksia saa, joten olen tyytynyt latailemaan puhelimella räpsittyjä kuvia lähinnä Instagramiin. Sinänsä se on vähän hassua, koska Instagramissa pääosassa ovat kuvat ja siellä onkin toinen toistaan upeampia feedejä, joissa on oikeasti harkittu kokonaisuutta. Itse en ole käyttänyt Instagramia kovinkaan harkitusti, vaan postannut sinne lähinnä suosikkikuviani, sekä enimmäkseen “behind the scenes” -tyyppisiä otoksia, joissa seuraajat pääsevät ehkä vielä ripauksen syvemmälle arkeeni, kuin blogin kautta. Instagramin seuraaminen tuottaa siis hieman lisäarvoa blogin seuraajille – ja toki myös toisin päin.

Nyt ajattelin repäistä ja pyhittää tämän postauksen puhelinkuville, joita kaikkia ei ole julkaistu edes Instagramissa. Kuvaan loppupeleissä melko vähän puhelimella, mutta viime kuukausina olen ehkä hieman aktivoitunut siinä. Tämä on aika harvinainen postaus minulta, koska teksti jää tällä kertaa vähemmälle. Jokaisen kuvan alla on kuitenkin pieni selostus. Seuraavalla kerralla palaan taas vanhaan tuttuun tyyliini, joka sisältää enemmän tekstiä. Jos kuitenkin haluatte nähdä tämän tyyppisiä postauksia jatkossakin, hihkaiskaa ihmeessä kommenttiboksin puolella! 🙂

Minulla on ollut marraskuusta lähtien koko talven kestänyt poskiontelotulehdus, joka on vienyt useammankin kerran sängyn pohjalle lepäämään. Vihdoin viime viikolla sain toimivat antibiootit käytyäni ensin epäonnistuneessa poskiontelopunktiossa. Oli liian ahdas nenä nimittäin, ei oikein onnistunut neulojen työntely ihan suunnitelmien mukaan. Tässä kuvassa minä kalpeanaamana muutama viikko sitten, kun kävin juoksuttamassa Futuraa kipeänä ollessani. Tuo suloisuus osasi niin kivasti piristää, vaikka oloni oli melko kurja. Ihanaa, kun nyt alkaa olla jo täysin terve olo!

 

Futura oli jyrsinyt heinätelineen poikkipuun näin majavamaisesti poikki ystävänsä Pojun ollessa lenkillä. Sain todistusaineistoa jyrsimisoperaatiosta tallikaverilta, joka oli nähnyt rakkaan hevoseni sisustustouhut. Siinä se syyllinen tuijotti minua niin viattomana, kun menin työkalupakin kanssa yhtenä viikonloppuna korjailemaan telinettä. Nyt olemme raahanneet hevosille runsaasti pajunrunkoja tarhoihin, jotta niillä on hieman enemmän puuhasteltavaa. Ovat näyttäneet maistuvan varsin hyvin ja nyt heinätelineet ja aidat ovat saaneet olla rauhassa pureskelulta. 🙂

 

Pörröisen ja innokkaan herran kanssa olimme peltoilemassa aivan täydellisessä säässä <3 Tällaisia päiviä on ollut viime aikoina ihanan paljon!

 

Minun hieno auto kiiltää. Ei kyllä kiillä kovin usein! Koko talvi tuli ajeltua ennemmin ruskeanharmaalla menopelillä. Oli se sitten pakko pestä, kun alkoi tuntua, ettei enää melkein nähnyt ulos. En olekaan tainnut esitellä autoani aikaisemmin täällä blogissa. Ennen minulla oli onneton pahvilaatikko, nimeltä pikkutraktori. Tämä auto on kuitenkin ensimmäinen auto, jolla olen koskaan ajanut. Se oli joskus entisen poikaystäväni omistuksessa ja myöhemmin ostin sen itselleni, kun vanha autoni alkoi olla loppuunajettu. Tämä kärry on toiminut oikein näppärästi ja luotettavasti, vaikka jo vanha onkin.

 

Taas yksi juoksutuspäivä. Niitä on ollut viime aikoina melko usein juuri siksi, että olen itse ollut paljon kipeänä. Futura on todella mukava, herkkä ja toimiva juoksuttaessa, sekä hakeutuu itse hyvin nätisti eteen alas ilman minkäänlaisia apuohjia, joten se on helppo liikuttaa suhteellisen tehokkaasti liinassakin.
Eilen Futura jähmettyi pöhisemään ja möhisemään paikoilleen kuin patsas, nimittäin se bongasi ravurin! Ravureista herra syttyy aina ihan mielettömästi. Silmistä voisi melkein nähdä, kuinka se kaipaa kärryjen eteen. Kunhan pohjat ovat taas paremmassa kunnossa keväämmällä, täytyy lähteä ajolenkille pitkästä aikaa!

 

Moni lukija ehkä muistaa, että mulla on ollut paljon ongelmia ihon kanssa. No ei ole enää. Aloin käyttää ihon kosteutuksessa, sekä meikinpoistossa pelkkiä öljyjä. Hamppuöljy, risiiniöljy, manteliöljy, oliiviöljy ja aprikoosinsiemenöljy ovat olleet kovassa käytössä. Isompia finnejä ei ole enää ilmaantunut kuin aivan satunnaisesti ja pääosin iho on tosi hyvässä kunnossa. Myös ripset ovat kasvaneet ihan mielettömästi! Toisessa silmässä mulla on vielä pieni kolo, kun joskus kymmenen vuotta sitten ripsentaivuttimella sain vahingossa nykäistyä sieltä isomman tupon irti. Nyt sinnekin on kuitenkin alkanut kasvaa ihan kunnon ripsiä. Kuvassa mulla ei ole meikkiä, mutta ripset ja kulmat olen kestovärjännyt.

 

Tässä on vielä silmästä lähikuvaa, josta voi havainnoida ripsien pituutta. Mulla ei siis luonnostaan ole näin kaarevat ripset, eli ne on taivutettu ja kestovärjätty, mutta ripsiväriä niissä ei ole.

 

Poikaystäväni otti minusta tämän kuvan, kun olimme kävelyllä Helsingissä yhtenä kauniina iltapäivänä. Kevätaurinko oli niin piristävä ja sää ihanan lämmin <3
Ystävänpäivänä käytiin syömässä sushia. Opin jo aika hyvin syömään puikoilla, enkä heitellyt sushipalleroita ympäriinsä, kuten ekalla kerralla! 😀
Tämä on jo vähän vanhempi kuva viime vuodelta, kun olimme viettämässä poikaystäväni kanssa meidän vuosipäivää ja kävimme jossain aasialaisessa pikkuravintolassa syömässä. Huomatkaa tyytyväinen “kohta saan ruokaa” -ilme! 😉 Itse tykkään tästä kuvasta jostain syystä tosi paljon, vaikka harvemmin koen osaavani poseerata ilman irvikissamaista hammashymyä.

 

Tässä on Futuran rehuastiat ja tämänhetkiset ruokintaohjeet. Hampusta ruokinnassa on tulossa postausta lähiviikkoina, joten kiinnostuneet – pysykäähän kuulolla! 🙂

 

Meillekin tuli jossain vaiheessa hetkeksi kunnon Winter Wonderland – ja tottakai otettiin lumisista metsäteistä Futuran kanssa kaikki irti. Tämä oli superhauska maastoreissu kahdestaan kunnon laukkarevittelyineen <3

 

Eräänä sumuisena aamuna kävelyllä kaunissilmäisen otukseni kanssa.

 

Futura on haistellut kevättä nyt pari viikkoa. Aina pitkin ohjin kävellessä tai taluttaessa se nostaa turpansa kohti taivasta, katselee ylös ja haistelee. Jos touhua katsoo maasta käsin, Futura näyttää aivan kuin se hymyilisi. Se on niin outo ja hassu! Tekeekö kenenkään muun hevonen tätä!? 😀 Futura on joskus aikaisempinakin keväinä tehnyt, mutta tänä keväänä tämä touhu on lähes jatkuvaa! 😀

 

Minäkin olen haistellut kevättä ja nauttinut auringosta. Tämä on otettu samalla kävelyreissulla, kuin ylempänä oleva kuva, jonka kuvatekstissä intoilin kevätauringon kauneudesta. Kevät tulee ihan pian ja valon määrä lisääntyy. Olen ollut ihan poikkeuksellisen energinen ja iloinen nyt muutaman päivän ajan. Ihanaa kevään odotusta kaikille lukijoille! Kyllä se sieltä tulee!
  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154528851719482/

    Heissan! Minuu kiinnostais noi öljyt mitä käytät ihonhoidossa!! Ostatko ihan ruokakaupasta vai jostain erikoisliikkeestä ja miten niitä tulisi käyttää? 🙂 Mainitset useamman öljyn, mihin mikäkin auttaa ja mikä on minkäkin öljyn käyttötarkoitus? Näistä olisi jossain julkaisussa kiva kuulla lisää! Painin tällä hetkellä itse, iho-ongelmien kanssa ja kaikki vinkit on tervetulleita:)

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Moi! Olen ostanut öljyjä milloin mistäkin, yleensä Ruohonjuuren tyyppisistä luontaistuotekaupoista löytyy aika hyvin. Ruokakaupoistakin voi ostaa, jos löytyy sopivia. Ripsiin olen käyttänyt enimmäkseen risiiniöljyä ja nykyään poistan meikit ja kosteutan ihon hamppuöljyllä. Hamppuöljyä käytän myös sisäisesti noin ruokalusikallisen päivässä. Satunnaisesti käytän muitakin öljyjä, mutta nämä kaksi ovat minulla toimineet parhaiten. 🙂

  • Miten opetit Futuralle laukannoston liinassa? Minun hevonen osaa kyllä laukannoston selästä ja toimii muutenkin hyvin selästäkäsin, mutta liinassa ei kovin hyvin 😀 onneksi se ravaa jo rennommin ja kyllähän se laukkailee itsekseen liinassa, mutta ei osaa kuitenkaan nostaa laukkaa liinassa pyynnöstä.

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Itse opetin toisin päin, eli ensin laukkaamaan liinassa. Oli helppoa, kun Futura nosti siinä ihan itse laukan aika herkästi, siihen vain sitten liitin ääniavun, joka on meillä tietynlainen maiskautus. Sana “laukka” toimii varmasti myös. Nyt kun hevosesi laukkaa selästä, voit sanoa sille aina laukan nostaessasi esim. “laukka” tai jonkin muun haluamasi käskyn/äänimerkin. Sitten vain siirrät saman käskyn liinatyöskentelyyn, kun hevonen alkaa yhdistää sitä laukannostoon 🙂

  • Tällänen postaus on mukavaa vaihtelua ja niiku tuossa eräässä jo luki että kännykällä saa enempi rennompia tilannekuvia:) tuossa sushi kuvassa sulla on tosi kaunis neule päälläs:) kärryttely hanki pellolla on hyvää vetoreeniä hevoselle, joskus kesäsin vetelen isoa rengasta perässä nii takapäähän tulee kummasti voimaa:)

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos, kiva kuulla! 🙂 Pellolla kärryttely olisi kyllä tosi hyvä, jos vain saataisiin vielä vähän enemmän hankea sinne. Viime viikolla suli suuri osa lumesta pois ja sitten tuli pakkasta, niin taas vaihteeksi kaikki paikat jäätyi! En ole uskaltanut vielä tänä talvena ajaa, kun Futuralla on ollut niin paljon virtaa, enkä halua heti päättömästi mennä pellolle kokeilemaan kärryttelyä innosta puhkuvan otuksen kanssa. Raviradalle päästään vain sunnuntaisin, joten aikataulujen takia on jäänyt ajelut kokonaan pois, kun harvassa ovat olleet ne sunnuntait, että rata on ollut kunnossa. 😀 Tuo renkaan vetäminen olisi kyllä hyvää treeniä kesällekin, joten täytyy pitää mielessä! 🙂

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/216978208708319/

    Joko en osaa käyttää tätä niin hyvin kuin bloggeria, tai asia tosiaan on niin ettei kommenttia voi laitta anonyyminä? Onneksi pääsin facebookilla kirjautumaan;D

    Ihania kuvia! Puhelimella tulee yleensä vähän hauskempia ja ns rennompia kuvia kuin kameralla, lisää tällaisia<3 kameralla en itsekään kuvaile hirveästi kuin ratsastusta, mutta kännykällä voi tulla tilannekuvia ja ihania tarhailukuvia(järsityistä heinätelineistä)

    Onko muuten "siirtoa" edellisten postauksien kommentit poistunut?❤

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos kommentista! 🙂 Kyllä kommentin voi laittaa anonyyminäkin. Pitää vain itse kirjoittaa nimikenttään “anonyymi” tai jokin nimimerkki ja laittaa rasti ruutuun, niin pääsee lähettämään kommentin! 🙂

      Totta kyllä, että puhelimella tulee varmasti kuvailtua “rennompia” tilanteita. Täytyy muistaa jatkossa kuvailla erilaisia sattumuksia, niin saa sitten materiaalia tällaisiinkin postauksiin! 🙂

      Ikävä kyllä Bloggerin aikaiset kommentit eivät siirtyneet tänne postauksien mukana. Ne ovat kyllä minulla tallessa vanhan blogin tunnusten alla. Se harmittaakin tässä siirrossa eniten, ettei kommentteja saanut mukaan ja kuvien laatu huononi. Muuten kaikki on sujunut kivasti. 🙂