Taustatietoa

Olen Kaktu, vuonna 1987 syntynyt nainen Helsingistä. Luonteeltani olen eloisa ja puhelias vipeltäjä. Vaikka olenkin ulospäinsuuntautunut, rohkea ja kovapäinen, minulla on myös herkkä ja lempeä puoleni. Ystäväni kuvailevat minua yleensä räväkäksi, mutta helposti lähestyttäväksi ja hyväsydämiseksi ilopilleriksi. Minut huomataan helposti kuuluvan ääneni ja punaisten hiusteni takia, vaikka en ole selvästikään ollut ensimmäisenä jonossa, kun pituutta jaettiin. Olen onneton koheltaja ja mahdoton möläyttelijä, mutta onneksi osaan nauraa omille toilailuilleni. Minulle ei kuulemma voi olla edes vihainen, vaikka joskus olenkin hieman turhan suurisuinen.

Rakastan uusien ihmisten tapaamista, mielenkiintoisia keskusteluja, hassuttelua, nauramista ja juhlia. Kaoottisesta ulkokuorestani huolimatta pohdiskelen mielelläni asioita ja antaudun usein syvällisiinkin keskusteluihin jopa vieraiden ihmisten kanssa. Töitä paiskin sekatyökeikkalaisena. Toimin henkilökohtaisena avustajana muutamalle henkilölle. Minulla on myös toiminimi ja pääasiassa viikonloppuisin käyn satuhahmona tekemässä kasvomaalauksia ja glittertatuointeja tapahtumissa ja lastenjuhlissa. Satuhahmohommistani voi lukea lisää Facebookista sivulta Keijun kekkerit. Käännän myös hevostarvikeliikkeen tuotekuvauksia englannista suomeksi ja se on siten vähän täsmällisempää hommaa ja hyvää vastapainoa kaikelle muulle riehumiselle.

 

Hevosharrastuksen ja töiden lisäksi aikaa ei jää muihin harrastuksiin, mutta yritän mahdollisimman paljon viettää aikaa myös kavereiden ja avopuolisoni kanssa, sekä tietysti välillä naputella jotain tänne blogiinkin. Mielestäni parasta maailmassa on se, kun voin tuottaa iloa muille ihmisille ja saada jonkun nauramaan. Myös blogin kautta haluan ennenkaikkea jakaa lukijoille hyvää mieltä ja inspiraatiota, sekä synnyttää keskustelua. Minulle tärkeintä bloggaamisessa on vuorovaikutus lukijoiden kanssa. Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2010. Kirjoitin pitkään Bloggerin alustalla ja teknisiin ongelmiin kyllästyneenä otin alkuvuodesta 2017 riskin ja päätin siirtyä bloggaamaan tänne WordPressiin ihan puhtaalta pöydältä.

Minun ja Futuran tarina alkoi aivan yllättäen ja suunnittelematta. Keväällä 2008 sain hullun päähänpiston ja ostin halvalla masentuneen näköisen ja takkuisen ravurin, joka ei ollut enää lähivuosina kilparadoilla pärjännyt. Kuka olisikaan uskonut, että tuosta päähänpistosta lähtisi rakentumaan vuosien ystävyys ja sielunkumppanuus? Niin siinä vain kävi, että löysin elämäni hevosen ja parhaan ystävän. Harrastamme nykyään pääosin kouluratsastusta ja maastoilua Futuran nivelvaivojen vuoksi. Aikoinaan Futura oli oikea estehirmu, mutta vuodesta 2016 lähtien olemme vähentäneet hyppäämistä ja syksyllä 2017 jätimme sen kokonaan pois etujalkojen oireilun takia.

Ratsastan paljon myös kaulanarulla ja tavoitteenani on saada Futura toimimaan mahdollisimman vähillä varusteilla ja pienillä avuilla – hauskanpitoa ja rentoa asennetta unohtamatta. Omat haasteensa yhteiseen tekemiseen asettaa aina säännöllisin väliajoin Futuran hiukan arvaamaton luonne. Vauhti ei nimittäin ole herralla ollenkaan hiipunut ja kaikenlaisia konnankoukkuja löytyy edelleen takataskusta, vaikka ikää on jo 18 vuotta.

Futura on kuitenkin pohjimmiltaan suloinen höppänä ja hoitaessa todella kiltti ja leppoisa kaveri. Ratsastaessa löytyy vähän reilummin vauhtia, kärsimättömyyttä ja toisinaan vähän eksoottisempia liikkeitäkin, joiden ansiosta omistajan tasapaino pysyy säännöllisin väliajoin koetuksella. Useimmiten Futura liikkuu innokkaasti eteen omalla moottorilla ja on enemmän pidäteltävää kuin eteenpäin pumpattavaa mallia.

Futura on äärimmäisen herkkä istunnalle ja ohjasavuille, mutta reippaudestaan huolimatta hieman hidas pohkeelle. Se on miellyttävä ratsastaa keinuvan ravinsa ja tasaisen laukkansa ansiosta, mutta vaatii ratsastajaltaan jatkuvaa keskittymistä ja tarkkaa ohjausta, jos sen kanssa haluaa tehdä muutakin kuin matkustella ympäri kenttää hevosen mielen mukaan.

Futura lämpenee hitaasti uusille ihmisille ja uusille hevoskavereille. On jotain erityisiä juttuja, joita se antaa vain minun tehdä, kuten esimerkiksi ilman satulaa ratsastaminen. Oli pitkä projekti totuttaa Futura ilman satulaa ratsastukseen ja se on edelleen ilman satulaa todella herkkä. Jos ratsastaja istuu hänen korkeutensa mielestä väärin, saa luvan poistua katapultin avustuksella ja aika vikkelään.

Nyt on jo vaikea uskoa, että yhdeksän vuotta sitten lähdettiin tästä! 😀

 

Uusien ratsastajien kanssa Futura on yleensä aluksi hieman hidas ja epäluuloinen, eikä näytä heti todellista luonnettaan ja innokkuuttaan. Pienen totuttelun jälkeen se toimii oikein nätisti myös muiden ratsastajien kanssa. Kentällä Futuran kanssa pärjää loppupeleissä melkein kuka vain, mutta maastossa, esteillä ja pelloilla löytyy enemmän haastetta. Hoitaessa Futura on maailman kiltein ihan kaikkia kohtaan.  Futura on myös todella kova juttelemaan hoitaessa ja osaa hörisemällä pyytää mitä erikoisimpia asioita.

Itse olen harrastanut ratsastusta 8-vuotiaasta lähtien, eli harrastusta on takana jo parikymmentä vuotta. En ole koskaan ollut ratsastajana erityisen kunnianhimoinen ja olen jo kauan ennen Futuran hankkimistakin tykännyt erityisesti nuorten hevosten koulutuksesta sekä pitkistä projekteista. Hevosten kanssa minulle on erityisen tärkeää rentous ja mukava yhdessä tekeminen.

Vuodesta 2013 lähtien olen ratsastanut Futuralla pelkästään kuolaimettomilla suitsilla. Sen myötä yhteistyömme on kehittynyt uudelle tasolle. Futura on rennompi, vastaa apuihin aktiivisemmin ja liikkuu paremmin.  Tavoitteeni on pitää Futuran liikunta mahdollisimman monipuolisena ja hevonen tyytyväisenä elämänsä loppuun saakka, sillä sen viimeinen koti on minun luonani, rakastettuna ja kunnioitettuna ystävänä ja harrastuskumppanina.