Surullisia uutisia

Ensinnäkin iso kiitos kaikille edelliseen postaukseen tulleista kommenteista! Ne todella lämmittivät sydäntäni ja saivat motivaation hieman kohoamaan, mutta nyt kun se puoli olisi kunnossa, Futura ei suureksi surukseni enää ole kunnossa. Tämä syksy on ollut Futuran liikkumisen osalta hyvin vaihtelevaa ja olenkin useaan kertaan todennut, ettei enää voi tietää, milloin sillä on liitokaviopäivä ja milloin könkkäyspäivä. Välillä Futura on liikkunut paremmin kuin koskaan, mutta muutaman reippaamman sänkkäritreenin jälkeen se alkoi tahdittaa ravissa. Ajattelin, että Futura on vain mennyt jumiin käytettyään niin isoja liikeratoja pellolla. Arvelin, että lihakset tarvitsevat enemmän aikaa tottua pellolla ratsastukseen, kuten hankitreeneissäkin. Lisäsin maasta käsin tehtävän jumpan määrää ja pysyimme pari viikkoa poissa pellolta. Teimme sinä aikana vain kevyttä ja rentoa työskentelyä kentällä, jonka jälkeen Futura liikkui taas oikein hyvin.

Sitten tuli satulaongelma. Liikutin Futuraa viikon enemmän maasta käsin tai ilman satulaa. Löysin nopeasti uuden satulan ja ajattelin, että nyt kun se asia on hoidettu ja selkäkään ei vaikuta enää mitenkään kipuilevan, pääsemme taas treenaamaan monipuolisemmin. Vahingosta viisastuneena aloin pitää peltotreenit lyhyempinä ja varovaisempina. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme hypänneet ehkä viisi kertaa, joten oikeasti treenimme ovat olleet aika kevyitä.  Viimeksi kaksi viikkoa sitten otimme ihan muutaman hypyn yhdelle esteelle ja muuten olen ratsastanut viime viikkoina pääosin kentällä, pari kertaa pellolla ja muutaman kerran maastossa.

Vajaa viikko sitten Futura innostui pellolla laukkaamisesta vähän liikaa ja kuskasi minua  reipasta laukkaa ehkä reilut 500 metriä, vaikka tarkoitus oli pysähtyä huomattavasti aikaisemmin. Jarrut eivät vain heti löytyneet, mutta mitään liukastelua tai muuta hälyttävää tilanteessa ei tapahtunut. Tämän kuskaamisen jälkeen sain otettua yhden rauhallisen laukkapätkän ylämäkeen, jonka jälkeen menimme kentälle loppuverkkaamaan ilman suitsia. Futura oli tuolloin lopuksi oikein hyvä ratsastaa ja liikkui rennosti. Seuraavana päivänä se oli kuitenkin aika jäykkä. Siitä jäykkyys sitten paheni päivä päivältä ja samalla kun soitin Futuralle raspausaikaa, päätin että myös jalkoja olisi syytä tutkia. Sovittiin eläinlääkärin kanssa, että ennen raspausta tehdään taivutuskokeet ja tutkitaan koko hevonen.

Tallinomistaja oli maininnut Futuran pissanneen viime aikoina melko paljon, joten varmuuden vuoksi päätin ottaa vielä verikokeet. Itse arvelin pissaamisen johtuneen siankärsämöstä, jota olin juuri syöttänyt Futuralle kuurina, joten itse en ollut siitä kovinkaan huolissani, mutta kuitenkin verikokeet on välillä hyvä ottaa. Raspauksessa ilmeni, ettei karies ollut edennyt ja piikitkin olivat hyvin maltilliset. Futura tykkäsi hampaita huollettaessa lepuuttaa päätään minun olkapäätäni vasten – eläinlääkärin mukanaan tuoma päätuki ei kelvannut. Koska hassu hevoseni pysyi paljon rauhallisempana minun olkapäätäni vasten, lopuksi otettiin tuki kokonaan pois ja minä toimin päänkannattimena.

Ennen raspausta eläinlääkäri tunnusteli jalat ja lihaksiston. Futura sai kehuja symmetrisyydestään, eikä se aristanut selkäänsä. Lihaksissa ei kuulemma tuntunut olevan mitään ongelmallista. Liinassa juoksutuksen ja etujalkojen taivutuskokeen myötä ongelma paikantui aika selkeästi etujalkojen niveliin. Molemmista etujaloista tuli taivutuksessa hyvin selvä reaktio, joskin Futura vertyi melko nopeasti raviin siirryttyään. Se oli kuitenkin hyvin haluton liikkumaan. Jänteissä ei tuntunut tai näkynyt mitään poikkeavaa. Verikokeistakaan ei löytynyt mitään erityistä.

Futura saa nyt kipulääkekuurin ja ohjeena on kevyt ja tasainen, päivittäinen liikunta hevosen kunnon mukaan. Jos pelkkä kipulääkekuuri ei auta, voidaan harkita esimerkiksi jalkojen piikittämistä. Itse kuitenkin koen, että nivelten piikittäminen antaa lähinnä jatkoaikaa, sillä nivelsairaudet yleensä etenevät. Kuinka pitkään hevosta sitten on eettisesti oikein pitää ratsastuskunnossa ihmistä varten piikitysten voimalla? Se on tietysti jokaisen hevosenomistajan oma päätös ihan riippuen siitä, millaisiin hoitoihin on rahallisesti mahdollisuus ja millaisen elämän kokee olevan omalle hevoselleen arvokasta, täysipainoista hevosenelämää. Toki joskus nivelvaivojen eteneminen voi pysähtyä tai niiden oireet voivat ainakin hetkellisesti poistua oikeanlaisella hoidolla, mutta mitään varmaa ei voi sanoa kokeilematta.

Futuran kanssa ongelmana on lähinnä se, ettei sen pää tule kestämään köpöttelyhevosen elämää. Se rakastaa juoksemista ja hyppäämistä. Esteitä emme näillä näkymin enää koskaan tule hyppäämään. Selvästi myös viikon takainen peltoralli oli Futuran jaloille liikaa, joten en osaa sanoa, minkä verran pystymme myöskään tulevaisuudessa päästelemään höyryjä kiitolaukassa. Tällä hetkellä Futura näyttäisi kestävän kevyttä työskentelyä kentällä ja rauhallista maastoilua. Kipulääkekuuri todennäköisesti auttaa, mutta täytyy muistaa, että se on vain kipulääke. Kipulääke vie kivun pois, muttei korjaa niitä vaurioita, joita jaloissa jo on.

Kortisonilla en enää halua Futuran jalkoja piikittää ja kalleimmat hoidot, kuten Tildrenin ja Irapin jätän väliin jo ihan sen takia, ettei minulla ole niihin varaa. Valitettavasti on pakko miettiä realistisesti myös omaa rahatilannetta ja sitä, missä kohtaa oma raja näissä asioissa menee, vaikka hevonen olisi maailman rakkain olento. Monen tonnin edestä hoitoja olen jo tähän mennessä Futuralle maksanut, mutta nyt kun sillä on enemmän ikää ja kyseessä on suurella todennäköisyydellä etenevä sairaus, en enää lähde kokeilemaan kaikkia mahdollisia hoitovaihtoehtoja. Tiedän, että moni olisi esimerkiksi ruokatorventukoksen kohdalla luovuttanut ja lopettanut hevosen, kun selviäminen oli vaakalaudalla ja hoito tuli maksamaan noin 3500 euroa. Olemme selvinneet paljosta ja voi toki olla, että selviämme tästäkin. Vielä en ole luovuttanut, vaikka varaudunkin pahimpaan. Tilasin Futuralle Trikemin hyaluronihappoa, jota syötetään rehuun sekoitettuna, sillä olen kuullut siitä hyviä kokemuksia tutuilta. Hyaluronihappoa voidaan myös piikittää niveliin, mutta syötettynäkin se toimii kuulemma usein hyvin.

Koska Futura on liikkumista rakastava hevonen, en haluaisi koskaan nähdä sen muuttuvan apaattiseksi tai haluttomaksi liikkumaan. Tänään Futura kuitenkin oli juuri sellainen, enkä pysty sanoin kuvailemaan, miten sydäntäni särki sitä katsoessani. Aivan kuin Futuran tulinen ja vapaa, innokas ja liikkumista rakastava sielu olisi vangittu johonkin, eikä pääsisi ulos. Liikuttamatta ei eläinlääkärin mukaan saisi jättää, mutta se on vaikeaa, kun hevosta ei huvittaisi edes kävellä. Se kävelee kyllä, mutta tahtoisi jatkuvasti pysähdellä ja ravista se pyrkii aina siirtymään käyntiin, joten en tänään pakottanut sitä ravaamaan sen enempää, kuin että pystyin katsomaan ja tunnustelemaan miltä liikkuminen näyttää ja kuinka se muuttuu esimerkiksi puolen tunnin käyntityöskentelyn jälkeen (eipä juuri paremmaksi muuttunut). En myöskään pysty tällä hetkellä ratsastamaan Futuralla kaulanarulla, koska silloin se ei yksinkertaisesti suostu tekemään muuta, kuin pyörimään itsensä ympäri. Sen täytyy siis olla todella kipeä. Onneksi huomenna saan haettua kipulääkkeen apteekista.

Vaikka kipulääkekuurin ja hyaluronihapon myötä liikkuminen muuttuisi parempaan suuntaan, Futuran liikunta on silti syytä pitää aikaisempaa kevyempänä. Vain aika näyttää miten paljon Futura turhautuu kevyemmästä ja yksipuolisemmasta liikutuksesta siinä vaiheessa, kun kivut ovat poistuneet. Mitään tuomiota ei tässä siis vielä olla lukkoon lyömässä. Voihan aina olla, että oireet katoavat ja Futura  yllättäen sopeutuukin kevyempään käyttöön. Hevoseni tuntien olen kuitenkin hieman huolissani asiasta.

Olen huomannut, että erityisesti kilparatsastuksen ja raviurheilun piirissä piikittämistä pidetään hevosen normaalina “huoltotoimenpiteenä”, mutta minusta se tuntuu jotenkin vieraalta ajatukselta. Onhan Futuran kintereetkin piikitetty pari vuotta sitten, mutta piikityskierteeseen en halua sen kanssa lähteä. Kinnerpatit eivät yleensä luutuneina haittaa hevosta, mutta jos nivelmuutoksia on joka jalassa, miltä nyt tutkimusten perusteella vaikuttaa, en usko pystyväni pidemmän päälle ratsastamaan Futuralla ilman omantunnontuskia ja pelkoa siitä, että sitä mahdollisesti sattuu liikkuminen.

Minulle on ensisijaisen tärkeää, että hevoseni voi varmasti nauttia yhteisestä tekemisestä täydellä sydämellään ja suorittaa pyytämäni asiat omasta tahdostaan, yhteistyössä kanssani. Se ei ole mahdollista, jos hevoseni tuntee kipua. Ja vaikka kipu saataisiin pois erilaisilla hoidoilla, nivelten vauriot ovat silti olemassa. Ne eivät parane. Lieviä oireita on luultavasti ollut jo pidempäänkin, mutta nyt on pahin aika vuodesta nivelrikkopotilaiden kannalta. Kylmyys pahentaa kolotuksia ja pohjatkaan eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Voi olla, että keväällä tilanne taas paranee, mutta jos tilanne on se, että joka talvi hevonen könkkää ja vaatii lääkitystä, mielestäni ei ole hevosta kohtaan reilua kituuttaa talvesta toiseen ja odottaa, että “kesällä se sitten varmaan liikkuu taas paremmin”.

Jos piikityksillä tai muilla hoidoilla saa hevosen oireettomaksi, onhan se hienoa saada lisäaikaa. Itse kuitenkin ajattelen, että se lisäaika on ennemmin ihmistä kuin hevosta varten. Siinä tavallaan vain lykätään jotain väistämätöntä. Vaikka kaikki muu on vielä epäselvää, olen päättänyt, että jos vain minä pystyn siihen suinkin vaikuttamaan, Futuran elämän viimeinen päivä tulisi olla silloin, kun toivo on hiipunut, mutta elämä sen silmissä ei ole vielä sammunut, jalat kantavat ja se voi vielä juosta ja nauttia kanssani viimeisistä hetkistä. Haluan, että Futuran tarina saa mahdollisimman onnellisen lopun.

Kaikki postauksen ihanat kesäkuvat ©Pirita Pesu

 

  • Tämä oli kuin omalta näppikseltä ja lukeminen vaikeutui ekan kappaleen jälkeen kyynelten vuoksi.. Meillä päättyi kahdeksan vuoden yhteiselo puolitoista vuotta sitten vaikean päätöksen jälkeen ja nyt kaikki se tuskainen pohtiminen, loputon yrittäminen ja lopulta luovuttaminen alkaneen nivelrikon ja uudelleen oireilevan jännevamman edessä palasi takaisin niin elävästi. 1-3 oikeasti hyvää päivää siellä sun täällä ei riittänyt meillä peittämään niitä pieniä merkkejä joilla hevoseni kertoi asioiden laitaa vaikka samaan aikaan olisi tykitellyt maastossa korvat hörössä. Elämäni hevonen ja päivieni valo sai lähteä kipinä kavioissaan ja valo silmissään kunhan uskalsin sanoa ääneen, ettei enää kannata yrittää vaikka sydän huutaakin vastaan.

    Voimia <3 Tiedät kyllä kun aika on, tunnet Futuran varmasti niin hyvin.

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos vertaistuesta ja voimia sinullekin menetyksestä toipumiseen ❤ Pahoin pelkään, että meilläkin on pian sama edessä, vaikka klinikalta lisäaikaa saatiinkin. Kotona vasemman etujalan ontuma on kuitenkin ollut taas ihan yhtä selkeä kuin aiemminkin. Klinikalla ilmeisesti adrenaliini ja saaliseläimen vaistot saivat liikkumaan normaalisti. Täytyy toivoa, että kengitys pohjallisilla auttaisi, mutta rehellisesti sanottuna en itse usko, että ongelma poistuu sillä kokonaan. :/

      • Mulla on usko mennyt nivelaineisiin ruokinnassa kokonaan. Ainoastaan oikeanlainen kengitys, liikunta (on se sitten tarhailu, ratsain, ajaen tai maastakäsin) ja pohjat joilla hevonen liikkuu on ne mihin enää kiinnitän huomiota. Lisäksi ennaltaehkäisevä jalkojenhoito voi joissain tapauksissa auttaa, siis esim. rasituslämmön poisto kylmäyksellä. Purkeilla ostetaan helposti itselleen hetken mielenrauhaa kunnes kokeillaan seuraavaa vippaskontia (usein piikitys/kipulääke). Meilläkin syötiin vuosia varmaan tuhansien eurojen edestä kaikenlaista (mm. Suppleaze Gold, Mobileaze, MSM jne) mutta ei se tilannetta auttanut.

        • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

          Meillä tulee nykyään “kylmättyä” jalat melkein päivittäin ihan jalkojen pesun yhteydessä, kun tallille ei tule lämmintä vettä. Ei tosin kovin pitkiä aikoja, koska pesukarsinaa ei ole, niin tallin pihalle ei viitsi ihan litrakaupalla vettä lorottaa. Meillä on onneksi muuten hyvät pohjat, mutta tarhassa tuntuu olevan ikuinen mutaongelma märän syksyn ansiosta.

          Itse syötän kyllä lisäravinteita ja Futuralle olen huomannut olevan ainakin jonkin verran apua yrteistä, mutta en myöskään usko, että niillä voi korjata tilannetta kokonaan. Jos nivelessä on vikaa, niin sitten siellä on vikaa ja jossain vaiheessa se luultavasti alkaa vaivaamaan, vaikka syöttäisi mitä.

          Nyt tein Futuran kanssa niin, että jätin hetkeksi kaikki lisäravinteet ja myös kipulääkkeen pois ja katson, miten se alkaa toipumaan. Olen tilannut hyaluronihappoa ja jos nyt en syötä mitään muuta vähään aikaan ennen kuin pääsen aloittamaan hyaluronihapon syöttämisen, näen sitten ainakin paremmin, onko siitä Futuralle mitään hyötyä.

  • Surullista lukea kuin omaa tekstiään… Minun tammallani oli samat vaivat ja minulla samat ajatukset. Kinnerpatit takajaloissa, kehärenkaat (=nivelrikot) etujaloissa. Molemmat piikitettiin kerran, pysyivät pari vuotta hyvinä maltillisella liikunnalla ja kunnon jalkahoidoilla. Tammani juurikin liikkumista rakastava höyrypää, pihakoristeeksi ei olisi kelvannut. Kun toukokuussa tuli tsekkauskerta ellin kanssa, todettiin taas etujalkojen nivelrikkojen pahentuneen. Piikitetäänkö? En halunnut lähteä lisäaikaa ottamaan, vaan mentiin kesä tosi kevyesti ja hyvänmielen liikunnalla. Paremmaksi ei tietenkään mennyt, ja lopetuspäivän syksyllä varasin. Valitettavasti pari päivää ennen lähtöä ilmestyi uusi mystinen vaiva toiseen takajalkaan, joten kolmijalkaisena mentiin vikat päivät. Päätös oli oikea, vaikka olisi toivonut sen tapahtuneen ne pari päivää aiemmin. Onneksi en pidempään lopetusta pantannut, sillä kuten kirjoitit, se jatkoaika on ihmiselle, ei hevoselle. Tuhannesti tsemppiä ja toivotaan kipulääkkeen auttavan nopeasti ♥
    ps. meillä käytettiin parin vuoden ajan mm. Suppleaze Goldia, MSM:ää, kylmäystä joka ravikerran jälkeen… Joku parinsadan nivelkuuri syötettiin myös. En tiedä auttoivatko yksikään noista oikeasti mitään, luulisin että olivat vain ihmisen mielenterveydelle. Kallista puuhaa, sen sanon.

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos kuin kommentoit, sillä vertaistuki ja muiden kokemusten kuuleminen on nyt todellakin tarpeen! On kyllä hankalaa, kun nämä ovat niin hevoskohtaisia asioita. Jotkut ovat kertoneet, että hoitojen myötä nivelrikon eteneminen hevosella on pysähtynyt ja hevonen muuttunut “entistä ehommaksi”, useat taas noita tarinoita, joissa hoidosta huolimatta vaivat etenevät ja monesti päädytään nopeastikin siihen tilanteeseen, että hevonen on viisainta lopettaa.

      Ikävintä on tässä tietysti se, ettei ikinä voi tietää, miten hoidot tulevat juuri omalla hevosella auttamaan. Jos tietäisi, että esimerkiksi piikitys varmuudella auttaa pidemmäksi aikaa, olisi päätös helpompi tehdä. Toki sitten voi ainakin olla rauhallisin mielin siinä mielessä, että on ainakin yrittänyt hoidattaa hevostaan, vaikka hoito ei toimisikaan.Nyt Futura liikkuu ihan hyvin, koska syö kipulääkettä, mutta jännityksellä odottelen mitä tapahtuu muutaman päivän kuluttua, kun kuuri loppuu.

  • Itkuhan tätä lukiessa tuli ? Oma suruni on vielä sen verran tuore että kyyneleet tulevat tavallista herkemmin…

    Toivoa on! Kenties kyse on vain pienemmästä, tilapäisestä vaivasta joka on hoidettavissa. Kunpa Futuran vointi paranisi pian ja teillä olisi edessä vielä monia ihania yhteisiä hetkiä!

    Tunnet Futuran parhaiten joten tiedät mitkä keinot ovat kokeilemisen arvoisia. Luota omaan viisauteesi ja sydämeesi, ne kertovat, miten edetä.

    Voimahalaus teille molemmille!

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos ja halaus takaisin, koska sinullekin se on varmasti tarpeellinen ❤ Ei tässä auta muu kuin katsoa päivä kerrallaan mitä eteen tulee.

  • Hyvä Kaktu! Jotenkin sun ajatukset vastaa paljon omiani ja ajattelet hyvin eettisesti olematta kuitenkaan kukkahattutäti. 🙂

    Niinhän se on, että eläimet on luotu liikkumaan ja oman (jo edesmenneen) saksanpaimenkoiran mennessä vanhuudesta huonommaksi sanoi tuttu eläinlääkäri tosi viisaasti: rakkailla eläimillä on erityinen työ meidän elämässä ja erityinen paikka meidän sydämissä, siksi ne on ansainneet lähteä saappaat jalassa silloin kun vielä on pilkettä silmäkulmassa.

    Paljon jaksamisiä raskaiden päätösten äärelle, suurinta rakkautta on osata päästää irti. <3

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos, ihanasti sanottu! <3 Onneksi tässä ei tarvitse hätiköidä päätösten kanssa ja voi rauhassa katsoa, miten tilanne etenee.Yritän suhtautua rauhallisin mielin ja ottaa asiat vastaan sellaisina, kuin ne tulevat.

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/1817368428292040/

    Paljon voimia hoitoon ja valintoihin. Lämmin halaus! <3

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos! <3 🙂

  • https://instagram.com/hoffifani

    teksitisi oli kovin kauniisti kirjoitettu, ihailen sitä miten paljon selkeästi välität futurasta. olen itse samaa mieltä asiasta, että on reilumpaa ja eettisesti “paremmin tehty”, jos päästää hevosen vihreimmille laitumille ennen kuin se on vanha ja riutunut. tsemppiä, toivottavasti futuran vointi paranee! ❤️

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos paljon <3 Onhan noista asioista paljon erilaisia mielipiteitä, mutta itse olen tosiaan sillä kannalla, että parempi vähän ajoissa kuin liian myöhään.

  • Heippa! Olen jo pidemmän aikaa seurannut blogiasi ja nyt päätin kommentoida ensimmäisen kerran.

    Vaikka vastustat nivelten piikittämistä, kannattaa silti harkita tuota nivelten piikittämistä kortisonilla. Jos nivelet on nyt ärtyneet ja tulehtuneet, se hoitaa tulehduksen ja kivut vähenevät huomattavasti. Monella hevosella yksi piikitys auttaa jopa useaksi vuodeksi kerrallaan. Tietysti se ei paranna jo olemassa olevia nivelrikkomuutoksia, mutta hoitaa akuutin tulehduksen. Tulehdustilahan nopeuttaa vaurioiden etenemistä.

    Lisäksi suosittelen lämpimästi Suppleaze gold -nivelvalmistetta. Sillä vetristyi meidän vanha koira ihan nuoren koiran veroiseksi. Hyaluronihapon tehosta kun ei oikein vielä varmuutta etenkään suu kautta annettuna.

    Tsemppiä teille, kyllä Futura vielä tulee kuntoon! Ja ihmeellisesti ne eläimet sopeutuu uusiin tilanteisiin, joten varmasti myös Futura tottuu vähitellen rauhallisempaan liikuntaan. Saattaa ottaa aikaa, mutta ei kannata luovuttaa 🙂

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos ja kiva kun kommentoit! 🙂 Piikitys on harkinnassa ja tarvittaessa kysyn siitä vielä eläinlääkärin mielipidettä. Aineitahan on monia ja voi olla, että muitakin hyviä ja sopivan hintaisia vaihtoehtoja olisi kortisonin lisäksi.

      Tuota Suppleaze Goldia on moni suositellut, mutta en ole sitä vielä itse kokeillut, joten laitetaan korvan taakse. Juuri toiseen kommenttiin vastasinkin, että vaikka tarkkaa tutkimustietoa ei jostain tuotteesta vielä löytyisi, olen ihmisenä sen verran ennakkoluuloton, että voin luottaa johonkin tuotteeseen ihan sen perusteella, että muutama luotettava ihminen kertoo hyviä kokemuksiaan siitä.Hyaluronihaposta olen kuullut paljon hyvää sitä kokeilleilta ja kokeilemallahan se aina parhaiten selviää, toimiiko jokin omalla hevosella vai ei. Itse pitkään oman aknen kanssa tapelleena olen huomannut, etteivät toimivimmat tuotteet ole läheskään aina niitä, joista on eniten tutkimusnäyttöä.

      Futuran kanssa olen monena talvena todennut, että se muuttuu aika nopeasti vaaralliseksi ratsastaa, jos ei ole päässyt purkamaan energiaansa. Jo vajaa viikko kävelyliikunnalla saa sen räjähtelemään siten, että lennän taatusti selästä kuin leppäkeihäs. Ihan sen takia arveluttaa, miten Futura sopeutuu kevyemmälle käytölle, mutta saa nähdä mitä tapahtuu. Toivottavasti kestäisi mahdollisimman nopeasti liikutuksen kaikissa askellajeissa, niin pienemmällä todennäköisyydellä päädyttäisiin katapulttivaiheeseen. 🙂

  • Rakkautta on osata päästää irti ku aika on. Itsellä on vähän vastaava tilanne koiran kanssa, nivelrikkoa löytyy ja kun kiveksistä löytyi kasvain niin kauhulla odotettiin tuloksia. Onni oli matkassa, ja kasvain oli hyvänlaatuinen ja saatiin kokonaan poistettua.
    Nivelrikkoa ei tietenkään pysty parantamaan, mutta nyt on löydetty meille sopivat valmisteet (chia de gracian Joint Buddy, ja koirille tarkoitettu nutrolin nivel+ moniteho) joita tovin syötettyäni alkoi koiran liikkuminen olla kivuttoman näköistä ilman kipulääkkeitäkin. Mutta kokoajan tiedostaa sen, että taival ei enää välttämättä pitkä ole. Huoli noussut taas pintaan kun koirasta on tullut välillä äkäinen, ilman selkeätä syytä. Ja kun koiran mieli on kuitenkin vielä pirteä, ja leikkiä pitäs kokoajan, mutta kroppa ei kestä. Se voi tietty olla osasyy ärhentelyyn, kun on joutunut telmimistä vähentämään.

    Nauttikaa yhteisistä hetkistä loppuun asti ja luota tuntemukseesi kun aika on <3

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos ihanasta kommentista! 🙂 Meillä on myös ollut Joint Buddy paljon käytössä, tosin Futura ei kovin mielellään ole syönyt sitä sen jälkeen, kun reseptiin lisättiin kurkumaa. Nyt olen sen takia syöttänyt kesän ja syksyn ajan suurimmaksi osaksi pelkkää pirunkouraa. Joint Buddya kokeilin taas alkusyksystä, muttei oikein maistunut. Chia de Gracialla kuulemma kyllä tekisivät asiakkaan niin pyytäessä Joint Buddya ilman kurkumaakin.

      Sinulle voisin sanoa saman lauseen, kuin mitä itse olit laittanut viimeiseksi. Toivottavasti teillä on vielä ihania hetkiä jäljellä koirasi kanssa <3

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10209174248747276/

    Glukosamiini! Ihmisillä ainoa nivelravinne josta oikeesti tutkittua hyötyä. Hyaluronihappo on käsittääkseni kiistanalainen, sillä ei ole tutkimusnäyttöä että se jakautuisi niveliin suun kautta nautittuna. Siksi ihmisillä sitä piikitetään nivelen sisälle.

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Olenkin syöttänyt Glukosamiinia Futuralle aikaisemmin. Joskus ihan puhdasta glukosamiinia ja välillä nivelten hoitoon tarkoitettuja lisäravinteita, jotka ovat sitä sisältäneet. Mitään selkeää vaikutusta en sillä huomannut, vaikka toki kaikki ei näy ulos päin. Kinnerpattien takia on tullut viimeisen parin vuoden aikana jo suuri osa nivelravineista kokeiltua ja meille parhaiksi olen todennut pirunkouran ja Chia de Gracian Joint Buddy -rehusekoituksen.

      Tällä hetkellä etujalkojen vaiva on sen verran aggressiivisempi, etteivät lisäravinteet ole siihen auttaneet, eli katsotaan miten sitä nyt sitten päädytään kipulääkkeen lisäksi lääkitsemään. Hyaluronihaposta olen kuullut monelta hyviä kokemuksia myös suun kautta syötettynä ja olen ehkä ihmisenä sen verran ennakkoluuloton, etten vaadi mitään tarkkaa tutkimusnäyttöä, jotta voin luottaa johonkin tuotteeseen. Kokeilemallahan se aina parhaiten selviää, toimiiko jokin omalla hevosella vai ei! 🙂

      • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10209174248747276/

        Plasebo onkin monesti paras lääke. Omistajalle varsinkin, hevonen ei taida siitä hyötyä. Mutta loppujen lopuksi omistajan mielen hoitoa taitaa yleensäki nuo ravinteet ja hoidot olla, lukuunottamatta kipulääkettä. Tietää sitten, että on tehnyt kaikkensa eikä jää kaivelemaan, kun aika on.

  • Mahtava postaus taas toisensa perään..♡
    Ite oon kokenu hevosen menettämisen..oli kovaa aikaa ja on edelleen:/ hevonen oli ihan huippu ihana,pyrki miellyttämään ratsastajaa ja oli tosi luotettava. Hevonen jouduttiin lopettamaan tämän vuoden keväällä ja kaikkein kauheinta,mutta silti samaan aikaan ihanaa on se että se menehty samana päivänä kun olin syntynyt. En tiiä miten voi kiintyy niin paljon eläimeen että itkee edelleen joka yö sen takia:( sen lisäks miun “kaveri”alko puhumaan pskaa siitä ja miusta ja että se hevonen oli ihan huono eikä koskaan tottele ja näyttää kauheelle.. ja hevosella oli ihanan pitkä ja tuuhee otsatukka ja harja ja se oli mitä ihanin ratsastaa♥ oon ratsastanu nyt 6vuotta ja en oo näiden vuosien aikana tavannu mitään nii hienoo ja hyvää hevosta♡
    Voimia siulle ja Futuralle niin paljon kun vaan pystyn sanomaan♥nauti ihan jokasesta päivästä ja hetkestä Futuran kanssa,tiiät parhaiten mikä sille on parasta,koska kukaan muu maapallolla kuin sie ei voi ymmärtää sitä niin hyvin!!♥♥

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos ihanasta kommentista <3 Ei ole mikään itsestäänselvyys löytää juuri itselle sopiva hevonen, joten sellaisista kannattaa kyllä pitää kiinni, jos sattuu kohdalle osumaan. Kuitenkin sitten kääntöpuolena on se, että täytyy osata myös päästää irti kun sen aika tulee. Onneksi olen osannut nauttia Futuran kanssa jokaisesta päivästä nämä kaikki vuodet, joten sinänsä osaan olla aika rauhallisin mielin, mitä nyt sitten ikinä tapahtuukaan.

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10155893786401591/

    Itse olin tuon tilanteen edessä syksyllä. Minun niin rakas Kapu-papparainen sairasti kesällä kovan kaviokuumeen ja se jätti jälkensä kavioihin. Villiorin sydämen omaava hevoseni oli surkeaa katsottavaa kun se yritti itse itseänsä liikuttaa hiekkatarhassa. Heti vähäkään kovempi pohja niin Kapu oli jalaton. Joten tein elämäni raskaimman mutta myös rakkaimman päätöksen. Soitin tutulle ellille ja sovimme lopetuspäivän kahden viikon päähän. Sen kaksi viikkoa pappa oli ilman kenkiä, sai syödä rakastamaansa ruohoa, teimme rauhallisia narukävelylenkkejä yms. Nyt olen ollut hevoseton 10 viikkoa ja ikävä on suunnaton. Voimia Kaktu sinulle ja paljon rakkautta teille <3

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos kun kerroit Kapun tarinan <3 Ihana kuitenkin, että Kapu sai viettää viimeiset viikkonsa mukavia asioita tehden.Voimia sinullekin ikävään!

  • Paljon voimia ja tsemppiä sinulle ja Futuralle. Tiedän itse miten paljon tuollainen epävarmuus ja päivittäinen tilanteen tarkkaileminen kuormittaa itseä henkisesti.

    Minä jouduin samaan tilanteeseen tänä syksynä, tosin eri syystä. Heinäkuusta lähtien jouduin pohtimaan rakkaan hevoseni kohtaloa. Lopuksi lokakuun lopussa tein raskaan päätöksen ja jouduin sanomaan hyvästit hevoselleni. Tiesin, että se päätös on ainoa oikea ja tuli tehtyä juuri oikeaan aikaan. Vielä lopetuspäivää edeltävänä iltana saimme tehdä yhdessä ihanan pitkän maastolenkin ja nautimme joka hetkestä. Tosin selästä alas tullessani muserruin täysin, sillä tiesin, että se oli pitkän yhteisen taipaleemme viimeinen lenkki… Loppujen lopuksi itse lopetustilanne oli minun osaltani ihmeen rauhallinen, koska tiesin, että tämä on oikea ratkaisu. Mutta silti sydäntäni raasti, sillä ulospäin hevoseni näytti niin pirteältä ja hyvinvoivalta kuin kaksikymppinen voi näyttää. Ja myös tuossa tilanteessa hevoseni luotti minuun sataprosenttisesti. Mutta talven yli pitkittäminen olisi voinut tuoda muutoksia myös hevosen ulkonäköön ja ei olisi ollut hevosen kannalta oikein. Perussairaus olisi silti ollut ja pysynyt. Se olisi ollut minun puoleltani vain itsekästä.

    Nyt olen kohta ollut kuukauden päivät ilman hevosta. On outoa, sillä kotitallimme ja tarhamme ovat nyt tyhjät. Samana päivänä myös ylläpito hevosemme palasi takaisin omistajalleen. Itselläni tilannetta helpotti se, että pääsimme lähtemään samantien reissuun ja pois kotiympyröistä. Nyt arjessani on tyhjä kolo, rutiinit ovat muuttuneet täysin ja välillä iskee älytön kaipaus ja ikävä hevostani kohtaan. Kuitenkin jotenkin olen myös helpottunut. Nyt kuukausia jatkunut stressi on poissa ja samalla myös sitovuus, jonka hevonen kotitallissa aiheuttaa. Aion matkustaa ja tehdä kaikkia muita juttuja, joita en hevoseni aikana pystynyt tekemään. Ehkä uuden hevosen aika on vielä joskus myöhemmin, mutta sen aika ei todellakaan ole vielä. Lisäksi hevoseni asetti niin suuret laatuvaatimukset seuraavalle, että mistä edes löydän hevosen, joka ne täyttää ?

    Tällä kommentillani haluan toivottaa sinulle paljon voimia arkeesi ja samalla toivon, että Futura toipuisi. Mutta tiedämme myös sen, että kaikella on aikansa ja sinä vain tiedät, mikä on Futuralle parasta ❤

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos ihanasta kommentistasi! <3 Ajatuksesi ovat ihan samansuuntaisia, kuin minullakin. Kun Futurasta aika jättää, tiedän mitä haluan elämässäni tehdä. En voisi heti ottaa uutta hevosta, vaan käyttäisin aikaani ja rahaani niihin asioihin, joita en ole voinut hevosenomistajana tehdä niin paljon kuin haluaisin, kuten juurikin matkusteluun. Se ei silti tarkoita, että haluaisin Futurasta eroon – on vain ollut pakko miettiä jo etukäteen, millä ihmeen keinolla oikein selviytyisin arjesta ilman Futuraa. Se on ollut niin suuri osa elämääni, että menettäminen tuntuisi varmaan siltä, että kadottaisi osan itsestään. Luulen, että matkustaminen ja ihan eri ympyröissä oleskelu olisi ainoa asia, joka voisi saada ajatukset muualle.

      Jonain päivänä varmasti kyllä haluaisin vielä uuden hevosystävän, ehkäpä varsan tai nuoren hevosen, jonka saisi itse kouluttaa. Yritän asennoitua niin, että otan asiat vastaan nyt sellaisina, millaisina ne tulevat. Olen iloinen, jos Futura vielä toipuu ja pääsemme harrastamaan yhdessä kuten ennenkin (tosin hypätä en enää sillä aio), mutta uskon pystyväni selviytymään myös mahdollisesta menetyksestä. On vain pakko, koska kyllä se tulee eteen ennemmin tai myöhemmin.

  • Kokeile iilimatoja! Niiden omassa syljessä on jonkinlaista antibioottia ja tiedän tapauksen jossa nivelrikkoista hevosta ei ole jouduttu piikittämään iilimatojen käytön takia. Ne myös imevät huonon veren pois lisäten samalla aineenvaihduntaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! 🙂

    • Iilimatohoitoja suosittelen minäkin!

      • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

        Tämäkin on harkinnassa, olen myös kuullut positiivista 🙂

  • Voi ei.. On niin surullista kuulla tällaisia uutisia. Toivottavasti teidän yhteinen matka päättyy onnellisesti ja sitten kun olet siihen itse valmis, eikä mitään yllättävää tulisi. Toivotaan että Futuralla on vielä paljon onnellisia päiviä, kuukausia jopa vuosia jäljellä. Isot tsempit teille molemmille!

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos! 🙂 En tiedä, voiko ikinä olla valmis! Mutta ainakin toivoisin, että saisin mieluumin itse päättää Futuran kohtalosta, kuin että tapahtuisi esimerkiksi jokin ikävä tapaturma tai vointi menisi niin huonoksi, että se pitäisi lopettaa eläinsuojelullisin perustein.

  • Tällaiset epävarmat tapaukset ovat ehkä vaikeimpia. Tiedostan myös tuon tunteen, ettet halua, että Futura joutuu kärsimään, jos toivoa paranemisesta ei ole näköpiirissä. Edesmenneen hevoseni kohdalla suren toisinaan sitä, että se joutui kärsimään niin pitkään elämänsä loppupuolella ja yleensäkin niin paljon elämänsä aikana. Hevonen tuli minulle raviuransa jälkeen, mutta se oli käytännössä niin loppuun ajettu, että sillä ilmeni jatkuvasti jotain pikkuvikaa. Välillä mietin, olisko parempi laittaa se pois, kun mitään apua ei tunnu löytyvän. Viimeiselle kolmelle vuodelle apu kuitenkin yllättäen löytyi, ja hevonen sai ensikertaa elää kunnon hevosen elämää, mistä olin todella onnellinen. Ikävä kyllä oma innostus kuitenkin alkoi hiipua ja huomatessani hevosen oireiden lisääntyvän liikunnan vähetessä tulin siihen tulokseen, että joko lopetan ja hevonen myös lopetetaan (pikkuvikaista ei ole järkeä antaa enää eteen päin) tai minun on tsempattava. Valitettavasti en kuitenkaan voinut itse päättää lopettamisesta, koska virallisesti hevonen oli toisen tahon omistuksessa. Oman jaksamiseni ja toiselle paikkakunnalle muuton takia en voinut muuta kuin lopettaa. Hevonen jäi siis omistajalleen ja puolessa vuodessa kunto huononi merkittävästi ja hevoselle puhkesi cushingin tauti, minkä takia se sitten lopulta lopetettiin.

    Tämä on kyllä sellainen asia, jota edelleen joskus suren. Toisaalta iloitsen siitä, että hevonen kuitenkin sai elää ensimmäistä kertaa hevosen elämää. Oli mahtavaa nähdä, miten opittu avuttomuus pikkuhiljaa hävisi, ja hevosen todellinen pääsi esiin. 🙂 Lisäksi minua lohduttaa myös jollain tavalla se, että kukaan ei selviä elämästä kärsimyksettä, vaan se on osa sitä eikä toisaalta kärsimys tee kenenkään elämästä vähäpätöisempää tai arvottomampaa.

    Tsemppiä! Tämä oli samalla itselle oman kipuilun käsittelymahdollisuus. 😀

    • *todellinen luonne

      • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

        Kiitos kun kommentoit ja kiva, että omatkin ajatuksesi selkiytyivät samalla! 😀 Futuran jalat ovat kyllä pysyneet ihmeen terveinä pitkästä raviurasta ja useista hyppyvuosista huolimatta. Olen siitä tosi kiitollinen. On sellainen olo, että jos kaikki kohta loppuu, jää hirveästi hyviä muistoja. Mutta tottakai haluaisin vielä pystyä nauttimaan ajasta Futuran kanssa pidempäänkin, sillä toista samanlaista hevosta tuskin ihan heti elämääni ilmestyy. Varmasti kaikkien elämään liittyy jonkin verran kärsimystä, mutta itse en missään tapauksessa haluaisi olla aiheuttamassa kärsimystä Futuralle. Sitäkin on varmasti tullut aikoinaan tehtyä, esimerkiksi kuolainten osalta aikoinaan. Nyt kun tiedän, millainen Futura on täysin rentona ja tyytyväisenä, huomaankin sitten todella helposti, jos kaikki ei ole hyvin.

  • Voi ei, tsemppiä! Etkö aio kuitenkaan käyttää klinikalla kuvauttamassa, että saa tietää tarkalleen mitä, missä ja minkälaatuisena on ongelmaa jaloissa?

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Klinikkareissut on aina vähän hankalia, kun koppia, kuskia ja vetoautoa ei ole. Jotkut eläinlääkärit kyllä kuvaavat kotitallillakin ja jos päädyn kuvauttamaan jalat, niin luultavasti kotitallilla.
      Eläinlääkäri kertoi, että kaikki nivelten muutokset eivät edes näy kuvissa, eikä suositellut nyt alkuun jalkojen kuvauttamista. Vaikka kuvissa ei näkyisi mitään, mutta hevonen oireilee, jotain vaivaa kuitenkin on. Toki kuvauttaminenkin on yksi vaihtoehto, mutta vielä tässä vaiheessa en sitä ole tekemässä. 🙂

  • Toivotaan parasta! Suosittelen kuitenkin kokeilemaan kerran nivelien piikitystä. Jos nivelet ovat nyt ärtyneet (esim. Siitä laukka spurtista) niin kerran piikitys voisi rauhoittaa ne ja tilanne normalisoituisi eikä niveliä tarvitsisi piikittää uudelleen ja sitten ainakin olisit kokeillut sen vaihtoehdon.

    Itselleni kävi juuri niin, että jalkojen nivelet olivat ärtyneet ja ne piikitettiin kerran ja sen jälkeen kipu ei ole tullut takaisin vaikka piikityksestä on vuosi aikaa. Minulla on jaloissa pysyvä ja etenevät muutokset, nyt taas kaikki tuntuu normaalille eikä kipuja ole.
    Tietysti hevonen on eri asia, mutta itselleni vain se yksi piikitys auttoi niin paljon, etten olisi voinut ikinä uskoa! Tietystikkään piikkejä ei saa laittaa liian usein, mikä omalla kohdallani juuri pelottaa, että mikä ihme sitten auttaa kipuun. Hevosen kanssa voi tehdä eri päätöksen, sen voi päästää kivuistaan, vaikka se on vaikea asia tietysti.

    Tunnet kuitenkin kaikkein parhaiten Futuran ja teet varmasti oikean päätöksen! Futura on saanut kanssasi mahtavan elämän <3

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos paljon! 🙂 ❤ Piikitystä harkitsen, jos löytyy Futuralle sopiva ja edullinen aine. Itse henkilökohtaisena avustajana olen nähnyt, mitä ongelmia tiettyjen lääkkeiden piikittäminen voi joskus aiheuttaa ihmisellekin ja siksi arveluttaa myös hevosen piikittäminen.

      • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10214842741726906/

        Juuri niiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi piikitettiin omalle hevoselleni kortisonin yhteydessä hyaulronihappo! Suosittelen kyllä ?

        • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

          Joo kortisoni on varmaan halvimmasta päästä. Futuraa on kyllä aiemmin piikitetty kortsonilla, mutta piikityskierteeseen en haluaisi sen aineen kanssa lähteä.

      • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10214842741726906/

        Kirjotan nyt näköjään moneen paikkaan. Kortisoni aineena ei ole kallis. Muistaakseni ampulli oli jotain 3€ luokkaa, eli jos pelkästään sen piikittää, ei laskua tule montaa kymppiä.

  • https://instagram.com/sanskiih

    Voi ei! Tsemppiä jatkoon ja toivotaan, että teillä olisi vielä aikaa jäljellä ❤️ Itsellä ei ole jalkavaivoista kokemusta, mutta meidän suokki meni 18 vuotiaana pois kun alkoi näkö heikentyä ja headshaking vaivaamaan niin pääsi hän parempaan paikkaan. Arvostan tuota näkökantaa, että mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään tyylillä ❤️ mutta jaksamisia!

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos ihanasta kommentista ❤

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10155498591749087/

    <3

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10156859619799863/

    Voi hyvinkin olla ettei siellä ole kuin kinnerpattien takia kipeytyneet etuset. Napilla viisi vuotta sitten alkoi etuset tippumaan alta ja kinnerpatti jalat olivat tosi jäykät. varasin klinikalle ajan, olisko ollut noin viikon päähän aika. Aloitin antamaan nivelainetta ja ennen klinikkaa oireet katosivat kuin p saharaan. etusissa ei ollut mitään, paitsi eläinlääkärin väärin katsomat kuvat, jotka sitten kahden muun ammattilaisen ( toinen oli eläinlääkäri ja toinen Jaska ) toimesta todettu eläinlääkärin virhekatsomaksi, eli etuset täysin puhtaat ja priimat kaikin puolin eikä klinikalla löytynyt muutakaan syytä oireille. mutta ne tosiaan katosivat alle viikossa nivelaineen antamisen aloittamisesta eivätkä ole tähän päivään mennessä palanneet. Joten mitä ilmeisemmin vain kinnerpatit olivat kipeyttäneet etuset. Kuvauttaisin sinuna etuset, voi hyvinkin olla ettei siellä mitään ole. Samalla näet muutakin tärkeää tietoa etusista, esim. kavionpohjan paksuuden yms.

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Tätä mietin itsekin alkuun, mutta eläinlääkäri kertoi, että kaikki nivelten muutokset eivät edes näy kuvissa, eikä suositellut nyt alkuun jalkojen kuvauttamista. Vaikka kuvissa ei näkyisi mitään, mutta hevonen oireilee, jotain vaivaa kuitenkin on. Takajalat eivät vaivaa Futuraa nyt ollenkaan ja eläinlääkäri jopa kehui niiden työskentelyä. Ongelma paikantui tosi selvästi etujalkoihin ja itsekin näen liikkeiden puolesta sen. Toki kuvauttaminenkin on yksi vaihtoehto, mutta vielä tässä vaiheessa en ainakaan sitä ole tekemässä.

  • Olet mennyt aina hevonen edellä niinkuin kuuluukin, ja menet tästä eteenpäinkin. Tunnet Futuran niin läpikotaisin, että tiedät mikä on sille oikein. Ja jos tulee hetki, ettet ole varma, niin se varmasti kertoo sulle ☺ Tsemppiä ja suukkoja Futuralle, olette ihana pari seurata, jo monen vuoden ajan. Toivoa on, kuten itsekin sanoit!! ❤

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos paljon! <3 Ainakin yritän tehdä oikean ratkaisun hevosen kannalta.

  • Toivottavasti tämä on vain hetkellinen takapakki. Paljon tsemppiä teille! <3

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos! Toivotaan parasta! 🙂

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10214842741726906/

    Onko teillä ollut vastaavaa etujaloissa aijemmin? Pohjathan vaihtuivat myös muuton yhteydessä. Ihan kauheesti en taustaa tiedä/muista, vaikka blogia olenkin seurannut, MUTTA oireet kuulostavat samanlaisilta kuin oman 7v ruunani oireet etujalkojen niveltulehduksessa. Heitän siis vaan ehdotuksen, tunnet itse hevosesi parhaiten, mutta olisiko niveltulehdus mahdollinen? Sehän on suht helppo hoitaa, vaikkakin toki vaatii kortisonilla piikittämisen. Itse hoidin hevoseni kortisonilla ja sen yhteydessä piikitettiin myös hyaulronihappo, hevonen parani täysin, eikä tulehdus ole koskaan uusinut eivätkä jalat vaivanneet.

    Toinen mikä kannattaa tutkia, on syötettävien nivelvalmisteiden pitoisuudet. Olen itse syöttänyt suppleaze goldia, sillä siinä oli ainakin silloin suurimmat pitoisuudet (ja hyvin kohtuullinen hinta) tosin tuota Trikemin valmistetta en silloin tutkinut, sillä mielestäni sitä ei ollut markkinoilla silloin!

    Tsemppiä! ❤️ Oot hoitanut Futuran huippuhyvin, ja uskon, että osaat toimia oikein tässäkin asiassa. Minun kommenttini tarkoitus oli heittää ajatuksia ilmaan, sillä kaikkea ei aina tilanteen tullen välttämättä osaa ajatella heti!

    • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

      Kiitos! <3 Ei ole ollut samanlaista oireilua aiemmin siten, että olisi pystytty selkeästi etujalkoihin paikantamaan, mutta nyt kun ajattelen asioita taakse päin, uskon että oireilu on alkanut jo viime kesänä, Se on vain aina mennyt kinnerpattien piikkiin, kun ei ole selvästi näkynyt, että nimenomaan etujaloissa olisi oireita. En tiedä näkyisikö verikokeissa koholla olevat tulehdusarvot, jos kyseessä olisi tulehdus. Eläinlääkärin kanssa ei tullut tämä puheeksi. Mutta uskoisin, että joko alkavaa tai pidemmälle edennyttä nivelrikkoa tai tulehdusta siellä on. Trikemin hyaluronihaposta olen ainakin tutuilta kuullut paljon positiivista ja Trikemin tuotteista ihan muutenkin, joten toivotaan että toimisi meilläkin! 🙂 Ja pohjista sen verran, että uudella tallilla on huomattavasti paremmat pohjat, joka on varmasti nivelten kannalta hyvä juttu. Toki toisaalta rasitusta on lisännyt se, että Futura on alkanut liikkua paremmilla pohjilla huomattavasti isommin kuin ennen.

      • Heippa! Oon ennenkin ehdottanut, mutta se cartrophen on oikeesti ollut koirille ja hevosille tosi hyvä aine! Ei siihen kuvantamiseen varmasti kannata tässä vaiheessa enää laittaa rahaa, ne on kuitenkin monen sadan urakoita! Tsemppiä kauheasti, itse teet päätöksen oman hevosen kanssa huolimatta muiden mielipiteistä, ja varmasti osaat tehdä parhaimman päätöksen!

        • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

          Kiitos, sitä on kyllä moni ehdottanut. Kuvaaminen on kyllä vähän turha juttu tässä vaiheessa ja kallis myös, joten sitä ei todennäköisesti tehdäkään. 🙂

      • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10214842741726906/

        Niveltulehdus ei näy verikokeissa, se tutkitaan puuduttamalla nivelet yksitellen. Rasitus tosiaan voi lisääntyä ihan jopa pohjien paranemisen myötä, ja pelkästään jo se voi aiheuttaa niveltulehduksen.

        Cartrophen on tosiaan myös toimiva aine, mutta kuten joku muukin oli kommentoinut ei pelkkä hyaulronihappo välttämättä syötettynä imeydy. Aikaisemmin mainitsemani valmiste sisältää MSM, glukosamiinia, hyaulronihappoa sekä kondroitiinisulfaattia jotka kaikki ovat nivelten toimintaa parantavia aineita.

        Jos niveltulehdusta epäilee, etkä halua lähteä tekemään puudutuskokeita, voi hevosen tosiaan myös piikittää ilman. Suosittelen tosiaan kyllä myös sen hyaulronihapon piikitystä kortisonin kanssa. Ja kerrottakoon vielä, että todellisuudessa piikittämisesta ei yleensä tule kierrettä vaikka niin paljon puhutaan, kierre tulee siinä vaiheessa jos piikitettävässä nivelessä on jokin todellinen vika jota täytyy hoitaa jatkuvasti. Itse kortisoni muutaman kerran laitettuna ei sitä kuitenkaan yleensä tee.

        Kerrothan blogissa minkälaiseen ratkaisuun päädyt!

        • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10154508600462950/

          Ok, hyvä tietää, ettei näy verikokeissa! 🙂 Futuralla 2v sitten takajalkojen osalta selviteltiin niveltulehdusta puudutusmenetelmällä, eli se on tuttu. Samoin kaikki nuo nivelravinteet, on tullut syötettyä monenlaisia kuureittain viime vuosina. Katsotaan nyt rauhassa mihin päädytään ja kerron kyllä varmasti siitä myöhemmin blogissakin 🙂

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10214303200719072/

    <3

  • https://www.facebook.com/app_scoped_user_id/10155909618367840/

    <3